31.1.2009

Minäkuva

Kuinka hyvin ihminen voi todella tuntea itsensä?

Minäkuva on ihmisellä oleva pysyvä käsitys siitä minkälainen hän on, ja tämä kuva syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutustapahtumassa kertyvien kokemusten pohjalta. Minäkäsitys ( kuva itsestä ) on osa yksilön maailmankuvaa. Olemme sekä yksilöitä, että osa kokonaisuutta. Palapelin paloja, jotka etsivät paikkaansa. Osa saattaa jopa kadottaa itsensä tai yrittää sopeutua itselleen sopimattomaan paikkaan. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä löytää itseään. Mutta miten itsensä voi oppia tuntemaan? Miettimällä asenteitaan ja arvojaan, joita yksilöllä on itseään kohtaan. Ja havainnoista, joita hän on tehnyt itsestään ympäristöstä saamiensa vihjeiden pohjalta. Näiden kautta jokainen näkee ominaisuutensa, kykynsä ja toimintansa. Millainen yksilö on persoonaltaan, millainen ihannekuva hänellä on itsestään. Millainen käsitys tällä yksilöllä on itsestään suoritustilanteissa, millaisena hän näkee itsensä sosiaalisissa tilanteissa ja kuinka hän kokee muut ihmiset. Millaisena hän pitää itseään tunteiltaan ja ulkoisilta sekä fyysisiltä ominaisuuksiltaan. Millaiset on hänen kokemuksensa itsestään. Tässäpä on pala purtavaksi. Minäkuvaan vaikuttavat myös muiden odotukset ja vaatimukset halusi sitä tai ei. On erilaisia persoonallisuusanalyysejä, joista ihminen hakee tukea käsitykselleen itsestään tai joiden kautta hän pyrkii tutustumaan itseensä. Toiset sen sijaan tekevät kaikkensa välttääkseen itseään, yksin oloa omine ajatuksineen.

Voiko ihminen todella tuntea itsensä? Ehkei kuitenkaan aivan täysin. Aina tulee yllätyksiä. Ne tulevat kasvun ja kokemuksien myötä. Ja osa taas on aina sinussa, piilossa. Voimavarat, joita et tiennyt omaavasi. Tunteet ja ajatukset, jotka olet kieltänyt, ja jotka lopulta ponnahtavat pintaan. Olemme sitä mitä näemme, mutta myös paljon muuta.

Tässä on tuore muotokuva itsestäni. Akryylillä ja peitevärillä maalattuna.


18.1.2009

Uravalinta

Tein ammatinvalintatestin ja tässä on tulos...:

Kiitettävät kykyni ovat luovuus, sekä kuvataiteellinen että sosiaalinen kyvykkyyteni.

Kiinnostus on erittäin suuri taiteelliseen suuntaan, ja kakkossijasta kilpailevat käytännöllinen, tieteellinen ja sosiaalinen puoli. Kiinnostus taiteeseen kertoo, että pidän tehtävistä, jotka antavat minun ilmaista itseäni ja käyttää mielikuvitusta. Olen omaperäinen, itsenäinen ja emotionaalinen. En pidä rutiineista tai tiukoista säännöistä. Suuntaudun taiteellista ilmaisua ja tulkintaa vaativiin tehtäviin. Ja kun ottaa huomioon käytännöllisen, tieteellisen ja sosiaalisen puoleni... Minulle sopii taiteellinen toiminta, johon sisältyy tieteellisen tutkimuksen tuloksia, teoreettisia perusteita tai teknillistä suunnittelua. Tai suunnittelua, kehittelyä ja toteutusta sisustuksen, näyttelyiden, muoti- ja taidetuotteiden ym. parissa. Myös esittävän taiteen piiriin kuuluvat työt sopivat minulle.

Työn ominaisuuksissa ykkössijalle pääsivät seuraavat asiat tässä nimenomaisessa järjestyksessä;
-taiteellisuus
-kädentarkkuus
-itsenäisyys
-käytännönläheisyys
-yhteiskuntaan vaikuttaminen
-kuvataiteellinen kyvykkyys
-kätevyys

Ottaen huomioon kaikki osa-alueet, niin täydellisimmät ammatinvalinnat minulle testin mukaan olisivat;
art director, copywriter, graafinen suunnittelija, keramiikka- ja lasitaiteilija, kultaseppä, lavastaja, teatteri- ja elokuvaohjaaja, piirtäjä, sisustusarkkitehti, taidemaalari, tekstiilitaiteilija, teollinen muotoilija ja vaatesuunnittelija.
Näistä tuli täydet pisteet joka saralla. Ja muita hyviä vaihtoehtoja ovat mm. arkkitehti, dramaturgi, elokuvaaja, kirjailija, kuvaamataidon opettaja, kuvanveistäjä, maisema-arkkitehti, tanssitaiteilija, tekstiilityön opettaja, valaistusmestari ja valokuvaaja.

Tein testin mol.fi sivujen AVO:ssa.

12.1.2009

Itsemurhatilastot

Ennätystenkirjaan itsemurhissa on päässyt Liettua, jossa tehdään vuosittain n. 92 itsemurhaa 100 000 asukasta kohden. Unkari tulee hyvänä kakkosena, ja siellä n. 5000 ihmistä tappaa itsensä vuodessa. Suomessa itsemurhia on tehnyt vuonna 2006 1062 henkilöä, mikä osoittaa sen että itsemurhat todellakin ovat laskusuunnassa. Paitsi, että yhä suurempi määrä ihmisiä käy läpi itsemurhaprosessia saamatta tai haluamatta apua, joten tilastot voivat käydä pian jälleen nousuun. Elleivät ole jo noususuhdanteessa. Keskimääräinen luku Suomen itsemurhatilastoissa on ollut 1400 itsemurhaa per vuosi. Itsemurhayritykset ovat yleisiä, mutta niitä ei lasketa itsemurhiksi niiden jäädessä pelkiksi yrityksiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että itsemurhatilastot antavat väärän kuvan sanoessaan että itsemurhat ovat vähentymässä. Näihin kuuluisi laskea mukaan myös yritykset ja aikeet saadaksemme kokonaiskuvan todellisesta tilanteesta. Vuosittain on itsemurhayrityksiä yli kymmenkertainen määrä yhtä itsemurhaa tehnyttä kohden. Nuorten keskuudessa suosituksi itsemurhatavaksi on tullut valtimoiden aukileikkaaminen, kun taas aikuiset suosivat hirttäytymistä, myrkyttäytymistä tai itsensä ampumista. Myrkyttäytymistä ei lasketa yliannostukseksi. Ne ovat kaksi eri asiaa. Suomalaiset noudattavat aika hyvin lakia, ja yliannostukseen käytetyimpiä tuotteita on reseptillä määrätyt masennuslääkkeet. Varmimmat epäonnistumiset itsemurhassa ovat juuri yliannostuksella tehdyt, sekä valtimoiden aukileikkaukset, joista ei yleensä osata tai kyetä tekemään tarpeeksi syviä. Itsetuhoisuus on kansanterveysongelma. Itsemurha ei kerro yksilön pahoinvoinnista, vaan ihmisen ja ympäristön välisen suhteen häiriintymisestä. Kadulla kulkiessa tämän kuulee todeksi. Ihmiset surevat yksinäisyyttään ja liikoja vaatimuksia joka suunnasta, kun täytyy olla kaikin tavoin täydellinen, aikaansaava, kaunis, hyväksytty, suosittu, haluttu ja rakastettu materialisti. Ja yksi suuri ongelma on myös rahahuolet. Ihmisen yksilöllisyys ja omat halut ja tarpeet tapetaan liian suurilla vaatimuksilla ja odotuksilla töissä ja kotona, ja ihminen kokee elämän epämieluisana ja masentuu. Muitakin syitä toki on itsemurhille, kuten sairauteen kuolemisen pelko, mutta tästä yhteiskunnallisesta paineiden verkosta on tullut hyvin yleinen syy. Ihminen kokee olevansa yksin ajatuksineen, eikä kukaan tunnu ymmärtävän. Suomen ongelmat ovat syvälle juurtuneet, ja vasta kun kykenemme kohtaamaan ongelman kasvotusten, voimme parantaa oloja. Ongelman parantamiseen tarvitaan yhteiskuntaa, koko ihmiskuntaa.

How Hard Can It Be?
Tekemäni kuvatarina ilman sanoja tytöstä, jolle iloa tuo enää vain kaiken loppu. Julkaisen tämän myöhemmin. Aikani loppuu kesken...

11.1.2009

carita pätkä ja nude-meikki eri tyypeille


Nopea nude-meikki on helppo aamurutiini kunhan on ensin valinnut sopivat sävyt juuri itselle. Tarvitset peitevärin, meikkipuuterin, aurinkopuuterin (tai ihosävyäsi tummempaa rusehtavaa poskipunaa), poskipunan, ruskean silmien rajauskynän, ripsivärin, kulmakarvageelin ja värillisen huulikiillon.
1. askel:
Peitevärillä peitetään tummat silmänaluset, ja samaa peiteväriä voidaan käyttää pohjustukseksi luomille. Omaksi suosikikseni on tullut Rimmelin Recover, Anti-fatigue concealer.
Tarvittaessa peitä myös kevyesti mahdolliset finnit. Ja minulla itselläni on tapana myös korjata samaisella peitevärillä kevyesti alahuuleni rajaa, niin että muoto näyttää kauniimmalta ja symmetriseltä.
2. askel:
Meikkipuuteria sivellään vipalla kevyesti koko kasvoille, ja tarpeen vaatiessa vähän paksummin punakoille alueille, kuten nenänpielille. Tarkoitus on tehdä luonnollinen meikki, joten älä tee naamiota kasvoillesi.
Oma suosikkini on L´Orealin Infallible, Long-Lasting Creamy Powder Foundation, joka on yksi harvoista sanansa mittaisista tuotteista. Antaa kauniin, huomaamattoman ja kestävän tuloksen, sekä tuntuu hyvältä iholla. Minä en mene mihinkään ilman meikkipuuteriani. Tärkein syy on sen antama suoja ulkoilmaa vastaan. Ja tietenkin minä myös haluan näyttää kauniilta.
3. askel:
Aurinkopuuteri, pronssiväri, rusehtavat punat antavat eloa ja syvyyttä kasvoihin. Ota väriä tuuheaan poskipunasiveltimeen, tuputa liika väri kämmenselkään ja pyyhi siveltimestä kevyesti väriä hiusrajasta otsan sivuilta ohimoja pitkin poskiluun rajaa kulkien kohti nenää. Kuljeta sivellintä takaisin päin poskiluun rajaa kulkien kohti korvia, ja siitä matka jatkuu leuankärkeen. Voit pyyhkäistä siveltimellä vielä nenänvartta. Huomaa, että väriä tulee olla aivan kevyesti!
Huomaamattomasti.
Itse käytän rusehtavaa halpis-poskipunaa Body BC Collectionilta. Neljä sävyä on samassa. Halpa ei aina tarkoita huonoa, ja tähän tuotteeseen olen ollut tyytyväinen.
4. askel:
Poskipunaa sivellään omenoille. Hymyillessä peilin edessä voit nähdä kohoavat pyöreät alueen poskissasi, joita kutsutaan omenoiksi. Näihin kohtiin sivellään pyöreällä liikkeellä poskipunaa. Ja vain kevyesti. Tämä alue on myös normaalin punastumisen alue, joten se on osa luonnollisuutta.
Pidän Maybellinen Dream Mousse Blushista, mutta saatan käyttää välillä myös huulipunaa poskipunana. Kunhan huulipuna on normaali kevytvärinen, joka levittyy hyvin, eikä liian värikylläinen, paikalleen jämähtävä ja kestävä.
5. askel:
Silmien rajauskynällä vedetään paksuhko raja yläluomen ripsirajaan. Väriä häivytetään ja pehmennetään joko sormin, vanupuikolla tai siveltimellä. Näin rajauskynä toimii myös luomivärinä.
Käytän itse mieluiten Lumenen tai Rimmelin rajauskyniä. Joskus rajauskynän sijasta käytän rajaussivellintä ja luomiväriä. Kostutetulla siveltimellä saa enemmän väriä.
6.askel:
Ripsiväri. Nude-lookissa vain tummille käy luonnollisena värinä musta. Tummaihoisille ja/tai tummahiuksisille. Ja jotta väriä ei tulisi liikaa, on hyvä laittaa vain yksi kerros ripsiväriä, ja tarvittaessa vielä sulkea silmät ripsien laskutuessa talouspaperia vasten, johon voit pyyhkiä liian värin.
7.askel:
Kulmakarvageelillä taltutat mahdollisesti harottavat kulmakarvasi. Luonnollinen look syntyy ylöspäin harjatessa, jolloin kulmat saavat myös tuuheutta. Luonnonblondi, jonka kulmat ovat niin vaaleat etteivät näy, on syytä käyttää värillistä geeliä. Kulmakarvat kehystävät kasvot.
8.askel:
Loppusilauksena laitetaan vielä värillistä huulikiiltoa, ja värin tulisi olla lähellä omaa huulten väriä.
Ja sitten vielä väriasiaa.
Olen nähnyt nude-meikkiä rakastavia tyttöjä, jotka näyttävät tajuamattaan naamioiduilta. Täydellä maskilla paklatuilta. Ja tämä johtuu väärien värien käytöstä.
Katso, että peiteväri ja meikkipuuteri sulautuvat ihoosi. Kaupan meikkivoide-testereillä testaaminen käy helposti, kun laitat pitkittäisiä meikkivoideviiruja puhtaille kasvoillesi ja tarkistat mieluiten luonnonvalossa mikä väri sulautuu parhaiten kasvoihisi. Kauppojen valot ovat yleensä liian keltaisia kertoakseen totuutta. On myös hyvä varmistaa ostaessasi mitä tahansa kosmetiikkatuotetta, mistä sen otat. Hyllyjen kuumuutta hohtavat valot pilaavat osan tuotteista. Jos tuotteesta on noussut neste pinnalle omaksi kerroksekseen, se todennäköisesti on pilalla. Suurin osa kosmetiikasta säilyy parhaiten viileässä, joten säilyttäessäsi niitä kotona muista tämä. Huulipunan ja rajauskynän katkeilun voi monesti juuri välttää pitämällä näitä tuotteita viileässä.
Värien valinta...
Luonnonpunertavahiuksisille ja lämminsävyisille vaaleaveriköille sopii loistavasti persikkaiset sävyt poskipunassa ja lämpimän vaaleanrusehtava puna aurinkopuuterina. Ihonsävyä vain asteen tummempi. Rajauskynä silmille olisi vaaleanruskea tai toffee. Ja huulikiilto naturelli, koralli tai mausteinen.
Lämminsävyisille bruneteille, tai punaruskeahiuksisille sopivat oranssinsävyt. Lämminsävyinen poskipuna ja aurinkopuuteri. Keskiruskea ja mokanruskea ovat hyviä valintoja silmien rajausväriksi, ja huulikiilloksi sopii terrakotta tai tomaatin väri.
Kaikki platinanvaaleista ruskeahiuksisiin, joilla on harmahtavan viileä hiusten sävy sopii poskipunaksi vaaleat roosansävyt ja kaikkea kellertävää ja lämmintä tulisi välttää, koska se paistaa kasvoilta näkyvänä huutomerkkinä. Viileän rusehtavia poskipuniakin löytyy, ja ne sopivat mainiosti aurinkopuuterin tyyliin kasvoille eloa tuomaan. Kahvinruskea ja harmahtavanruskeat toimivat silmien rajauskyninä ja huulikiiltona hieno valinta on mulperi, kirsikka tai utuinen roosa.
Ja viimeisinä, muttei vähäisimpinä otetaan huomioon myös kaikki lumikit ja sinertävänmustahiuksiset, joille sopii vallan mainiosti viileät värit, kuten portviini poskipunana, ja tummempi väri samasta kastista aurinkopuuterin tyyliin. Tummanruskea ja munakoiso sopivat silmien rajaukseen, ja huulikiilloksi kannattaa valita rubiinin tai mansikan sävy.
Vinkki vielä ripsien värjäykseen!
Makuuhuonekatseen luot värjäämällä ripset ripsiharjalla sivulle päin vetäen, pidä vähän aikaa harjaa paikallaan ripset taivutettuina sivuille ja päästä irti.
Jos taas kaipaat piristystä ja haluat "avata" silmiäsi, kannattaa ne taivuttaa ripsien taivuttajalla kauniille kaarelle.
Kauneutta ja piristystä arkipäivään nude-meikillä!
Ja p.s.
sopii hyvin myös miesten käyttöön. Tämän meikinhän on tarkoitus parantaa ulkonäköä antaen täysin luonnollinen look. En ehkä suosittele viimeisiä ripsivärivinkkejä, koska ne ovat tyttömäisiä, ellet sitten nauti siitä. :-)

9.1.2009

Animaatioita päivään

http://www.youtube.com/watch?v=9QENEVc6IMg&feature=PlayList&p=E9B87CD67CBB311E&index=0

"See the bright side of the dark side..."

Ruby Gloom animaatio on suloinen ja sinne on käketty ihan hauskojakin pätkiä, vaikkei se nauratakaan ihan kaiken aikaa.

Pinky and the Brain taas on kokonaisuudessaan vallan mainio. Viihdyttävä animaatio onnistuneella musiikilla.

http://www.youtube.com/watch?v=-QXSHpl97rM

Voisiko päivä paremmin alkaakaan :-) Mutta odotas, kun astut ovesta ulos ja kohtaat realiteetin. Liukastut ja halkaiset pään aurojen tasatessa teitä, autot yrittävät jyrätä päältäsi suojatiellä, murkkuikäiset parkuu "mä en jaksa enää" ja hautovat kaikkien kuullen itsemurhaa vanhempien tehdessä samaa yksinäisyydessään ja hiljaa, joku kyttää junassa jokaista liikettäsi ikään kuin parempaa tekemistä ei olisi ja toinen jauhaa purkkaa suu selällään niin että varmasti kuuluu, lehdet on täynnä uutisia ryöstöistä, murhista, petoksista ja autokolareista, eikä pakoon pääse edes musiikin maailmaan, kun virta soittimesta loppuu. Lukemiseen ei voi keskittyä kovan hälinän keskellä ja päätä särkee. Tekee mieli karjasta, mutta kiltti kun olet niin vaikenet. Kaiken vaan kestät päästäksesi töihin, jossa olet vain pitääksesi asunnon ja elääksesi. Todennäköisesti kaikki vastuu kasataan sinun kontollesi ja saat tehdä ylitöitä. Peilin edessä opettelet sanomaan "ei" sen mitään auttamatta, ja kotiin pääset nuutuneena ja bilettäjien ansiosta menetät tämänkin yön yöunet. Ja jos nukkua saatkin, niin heräilet tunnin välein joko painajaiseen tai sitten vain ylikierroksilla käymiseen. Ei muuta kuin kahvia kittaamaan hereillä pysymiseen ja olet pelottava suurisilmäinen valppauden ruhtinas.

p.s. jossain näin vilauksen uusimmasta tutkimuksesta, että suomessa on tilastojen mukaan vähentyneet itsemurhat (mainittiin vain lopputulos eli itsemurhaan kuolleet, ei itse prosessia; hautomista ja itsensä satuttamista ilman kuolemaa) ja onnellisuus on vastaavasti lisääntynyt.
Uskotaan siihen, ei siihen mitä nähdään. Ja kaikki on hyvin.
Hyvää työpäivää!

4.1.2009

Aarnikotka

Minun näkemykseni aarnikotkasta. Siivet ja eturaajat saisivat olla pidemmät. Täytyy ajatella että se pystyisi myös lentämään, sekä kulkemaan neljällä "jalalla". Tämä oli lyijykynällä tehty harjoitus satukirjaan. Väritykseksi mietin punakultaa. Satukirjani muu väritys olisi kokonaan kasvimaailmasta; kasvillisuuden ympäröimää raikkautta.