29.7.2009

Vanhoja tekstejä. Ei kovin kummosia, mutta kuitenkin...

Jatkoin pitkästä aikaa tuon kuvan piirtämistä. Olen tuossa siis "rakentamassa" linnaa.

Tekstejä, joita kirjoitin kansalaisopiston kurssilla vuosien 2004 ja 2005 taitteessa:
1)
Kirkkaus häikäisee ja herättää
Nukuinko pitkäänkin?
Keski-ikäinen nainen vierelläni, hymy kasvoillaan.
"Sitä ollaan hereillä"
Katson ympärilleni nähden vain seiniä.
Ja yksi ovi, avonainen.
"Esittelykierros olisi kai paikallaan. Ehkä myöhemmin sittenkin"
Puupohjaisten kenkien kopina.
Olen yksin.
Kuuntelen hiljaisuutta pohtien.
Tarkkailen seinien pintoja, allani olevaa sänkyä.
Nousen hitaasti ylös.
Näkyvyys sumentuu, kaikki pyörii ympärilläni.
Kaikki se tyhjyys.
Terästäydyn.
Kylmä koskettaa jalkojani, olen pystyssä.
Kuljen kohti ovea, kurkistan, näen käytävän.
Ovia molemmin puolin.
Seinistä tukea pitäen löydän suureen saliin.
Pyöreitä pöytiä muovisten tuolien piirittäminä.
Yhden pöydän äärellä parrakas mies sylkee tuhkakuppiin.
Joku nojailee seinään ja nappaa ilmasta käsiinsä...
Mitä, pölyhiukkasiako?
Ikkunoissa kalterit.
Tv nurkassa, korkealla, näkee koko salin.
Käsi laskeutuu olkapäälleni.
Hätkähdän ja käännyn.
.
2)
ELÄMÄNI ONNELLISIMMAT HETKET
On niin kovin kylmää ja sateista ulkona, minkä takia päätin tulla jälleen kerran viihdyttämään itseäni kirjastoon. Voin lukea kirjoja, mitkä kertovat siitä miten itsemurhatilastot ovat kasvaneet teollistumisen myötä. Voin lukea lehdistä kertomuksia niistä maista missä edelleen soditaan tai nähdään nälkää. Voin katsoa netistä kuinka moni on taas jättänyt vastaamatta maileihini. Kirjastossa on kaikkea mikä liikuttaa mieltä. Ulkona ei ole muuta kuin hämärää harmautta. Täällä sisällä näen kaiken kurjuuden valoisemmissa merkeissä. Nautin siitä. Ihmiset kilpailevat masennuksillaan. Koettelevat olla pahimmasta päästä. Kuka kurja kulkee pohjamutia myöten, kuka kumma pääsee vauhdilla alamäkeä.
Minulla on asiat paremmin kuin muilla. Elämäni päättyy huomenna. Usko pois.
.
3)
ASEMA
Ajattelin että puisen laatikon päällä on mukavampi istua kuin kylmän vaunun lattian. Mutta sitäpä en tullut ajatelleeksi että tikut saattaisivat takertua housuihini. Nyt nipistelee takapuolesta, eikä varahousujakaan ole. Jos tänne vain kulkisi muitakin kuin tavarajunia... Oion raajojani ja nyin punttejani, ikään kuin ne siitä venyisivät. En pääse pistelystä. Vilkaisen ulos. Tämä on vanha asema keskellä ei-mitään. Hyppään kiviselle maalle. Harmaansävyjä silmän kantamattomiin. En näe niitä tuttuja kasvoja joita niin kovasti odotin. Otan muutaman askeleen poispäin junasta ja istahdan. Kivissä on vielä auringon lämpö.
Havahdun ajatuksistani kun juna lähtee liikkeelle. Aurinko on jo laskemassa. Kosketan kädelläni kylmettynyttä maata. En nouse. Annan junan mennä menojaan.
Ilman viileys saa minut kyyristelemään. Pyrin lämmittämään itseäni. Nyt kyllä kaipaisin siihen tuttuun syleilyyn mistä huokui lämpöä ja rakkautta. Lämpöä erityisesti. Huokailu ei auta. Vatsan murahtelu tekee lopun hiljaisuudelle. Se on vihainen, koska en ottanut eväitä mukaani. Mutta eihän minun ollut tänne tarkoitus jäädäkään.
Askeleita! En näe mitään tai ketään. Silmien siristely ei karkoita pimeyttä, mutta silti teen niin. Ne lähestyvät. Nousen, ja ne loppuvat. Jähmetyn. Jos olen aivan hiljaa paikoillani hän ei ehkä huomaa minua. Ehkä minä säikäytin hänet. Mutta onko se edes ihminen? Se kyllä kuulosti... Kyykistyn varovaisesti yhä tuijottaen suoraan sinne mistä äänet kuulin. Saatoinhan minä kuvitella askeleet. Tai sitten tuolla on joku joka tarkkailee. Yritän nähdä. Kuulla. Kunhan aurinko alkaa nousemaan...
.
4)
ITSETUNTO +-0
Ehkä minussa oli tirkistelijän vikaa, tai ehkä tämä kaikki johtui siitä etten luottanut ihmisiin.
... Tässä minä olen nyt, poikaystäväni ovella. Hän ei ole kotona. Varmistin sen seuraamalla häntä töihin. Haluan rauhassa tutustua hänen elämäänsä, yksityiselämäänsä. Ovi on lukossa, mutta tiedän missä hän säilyttää vara-avaintaan. Hän joutui turvautumaan siihen kerran kun unohti avaimensa sisälle, ja minä olin tässä hänen vierellä. Jokin minua nyt kuitenkin estää menemästä tuonne sisälle. Tiedän että ongelmani ulottuvat menneeseen. Voin selvittää kaiken jos vain puhuisin poikaystäväni kanssa. Selvittäisin epäluuloni ja kertoisin ongelmistani. Antaisinko uteliaisuuden viedä voiton? Kyllä. Menen sisälle.
.
5)
RAKKAUS
Kuin ruoste
hän jää
merkitsee minut
.
Lailla lumen
hän sulaa
muistoina pysyy
.
En tahdo
en kaipausta
en ikävää
.
Tahdon jäljet
ruosteen rakkauden
sulamattoman lupauksen
.
6)
UHKA
Olen käpertyneenä olohuoneen lattialla. Kuuntelen oman sydämeni kiihtyvää rytmiä. Olen ollut tässä jo jonkin aikaa, passiivisena, pimeydessä. Nyyhkytän hiljaa etteivät naapurit kuule. Tahdon kärsiä kaikessa hiljaisuudessa.
"Mutta et sinä ole yksin", joku tai jokin sanoo. Musta käsivarsi kiertyy ympärilleni ja tunnen lämpimän hengityksen niskassani. Sydän takoo entistä kovemmin rinnassani. Kyyneltulvat laskeutuvat poskiani pitkin matolle. En kykene liikkumaan. Puristan silmäni tiukasti kiinni ja toivon katoavani, haihtuvani olemattomiin.
Sen ote hellittää. Tiedän että Se tarkkailee minua. Seisoo nyt edessäni kiinteänä varjona ja tapittaa minua verestävillä silmillään.Se odottaa saavansa katsekontaktin, jolloin varmasti joutuisin Sen valtaan. En voi antaa sen tapahtua. Pidän silmäni kiinni.
Säpsähdän oven paukahdukseen. Valot syttyvät ja kuulen huolestunutta puheensorinaa. Pian ympärilläni on tutut, turvalliset kädet. Hän on tullut takaisin. Painaudun onnensekaisin tuntein hänen rakastavaan syleilyynsä ja tiedän että kaikki kääntyy vielä parhain päin. Tuo kamala pelko ei uskalla astua valoon, eikä uhka voisi mitenkään kestää rakkauden poltetta. Minulla on suojelijani; rakas, joka tulee aina takaisin. Aina.
.
7)
SISÄISEN JA ULKOISEN MAAILMAN KÖYDENVETOA
Et enää pidä minua kädestä, et hellyyttä osoita.
Sanot ajattelevasi parastani. Olethan järkeni.
En ymmärrä, en tahdo esittää.
Tahdon vain olla ja näyttää tunteeni,
en pidätellä.
Katsot suoraan minuun.
Hymyilet.
Käteni nousee,
koskettaa kasvojasi. Tunnustelee piirteitäsi.
Hymyilen.
Ihmiset ympärillämme pysähtyvät. Katsovat.
Yhden sormi osoittaa, toinen nauraa.
Monet ovat hämillään.
Nyt ymmärrän. Suren.
Ei sinua ole, ei ruumiillistumana.
En välitä, vaan tahdon kiinni pitää.
Annat minulle elämän, kyvyn hengittää.
Lähdet pois.
Sanot jälleen ajattelevasi parastani.
Viimein minä näen. Todellisuus avautuu eteeni.
Masennun. Vuode imaisee minut sisäänsä.
Voimia ei ole.
Ei kipua, ei tuskaa. Vain kyyneleet.
Loputon epätoivo.
Vaivun uneen.
.
8)
Tupakan savu ympäröi ihmiset ja kynttilät loivat tunnelmaa. Kuin sienet he imivät itseensä kaiken alkoholin mitä tarjolla oli. Kaikki olivat puheliaita. Äänitulvat vyöryivät korvista sisään. Vaatimattomuus kuitenkin loisti puheissa. Kukaan ei arvostanut itseään niin paljon kuin aihetta olisi ollut. Mukava ilta, mukava yö mukavassa seurassa. Jatkothan siitä vain seurasi.

Ruoka- ja liikunta"päiväkirja": tänä päivänä.

Tämän päivän ilme: tukka sekaisin ja otsikseen olen koukussa. Oma vaaleus alkaa pikkuhiljaa puskemaan esiin ja aika reippaasti on päässyt kaikki punainen kulumaan pois. Enää en värjää ja aion hiuksiani kasvattaa. Tämän hetken lupaus :-)

Ja mitä tulee painoon. Olen saanut sen pysymään samassa, mutta olen liikunnalla kiinteytynyt ja tullut kaiken kaikkiaan parempaan kuntoon. Liikunta on hyvää mielen ja ruumiin kannalta, ja sitä kannattaa harrastaa ihan päivittäin, vaikka sitten hyötyliikuntana. Opin tänä aikana että suomalaisten selkävaivojen takana on suurimmaksi osaksi istumatyö. Päivän aikana pitäisi enimmäkseen seistä ja liikkua, ja makaaminenkin on parempi juttu kuin istuminen. Maatessa voi kikkailla tyynyjen kanssa tai jos on kumppani, niin hyödyntää sen kroppaa. :-) Sellainen mikä on ollut tuttu juttu monille raskaana oleville, on tyyny reisien ja polvien välissä kun makaat kyljelläsi. Rentouttaa selän näin littana vatsaisellakin. Se liittyy selkeästi tuohon vyötärön ja lantion väliseen valtavaan kaareen. Tyyny haarojen välissä tasapainottaa vartalon linjaa. Tai jos oman kullan kanssa nukkuu sylikkäin, niin sen tyynyn voi korvata esim. reisi. Minä kun tykkään nukkua paljon vatsallani, niin opin että selkää rentouttava asento on kun laittaa tyynyn lanteiden alle. Muuten notko voi jäädä liian suureksi, eikä selkä pääse rentoutumaan.

Meille niin sanotuille kissaihmisille olisi hyvä kuulua tantra-tuoli kalustoon, vaikkei siinä tantraa harrastaisikaan. Tantra-tuoli on muotoiltu niin että voit olla siinä mitä erilaisemmissa asennoissa. Youtubesta löytyy mainos jos kiinnostaa. Ja varmaan sille on ihan omat nettisivutkin. Kissaihmisillä tarkoitan tässä nyt lähinnä niitä, jotka vaihtelevat asentojaan, ojentelevat itseään, nostelevat jalkojaan mieluummin kuin pitävät alhaalla jne.

Parinkymmenen kilsan lenkeistä huolimatta ynnä muusta liikunnasta en ole ollut seuraavina päivinä "kipeä". Hyvä palautumiskeino on lämmin suihku, jota seuraa kunnon rasvaaminen hyvällä kosteusvoiteella. Sitä hieroessa ihoon keho palautuu hyvin ja nauttii yöunista. Nestetasapainosta on myös pidettävä huoli. Ja sen vielä selkään liittyen opin, että selkäkipua voi laukaista myös nestevaje.

Venyttelyyn ja varsinkin hartialinjan huoltoon minun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Seuraavana etappina tämä siis.

Ruokapäiväkirjan pito tuntuu hölmöltä, kun minulla on suunnilleen päivittäin ruokaympyrä käyty tarkalleen läpi, eli toisin sanoen olen kaikkiruokainen, enkä syrji mitään. Herkuttelu on elämäntapani ja suklaata olen kai syönyt kaikista eniten näinä päivinä. Sellainen mikä kaipaa enemmän huomiota on juominen. Se tuppaa jäämään, ja varsinkin näin kesähelteellä se olisi tärkeää muistaa. Olen koittanut pitää jääkaapissa parin litran mehukannua täynnä vettä, jota sitten päivän mittaan tyhjentelisin. Toisina päivinä homma toimii, toisina päivinä ei. Kahvia olen kova juomaan, ja sillä on kuivattava vaikutus. Olen kuullut väitettävän että yhtä kahvikupillista tai lasillista punkkua vastaan on otettava aina lasillinen vettä.

Nyt ei tule muuta mieleen, niin eiköhän tämä ollut tässä. En kyllä ymmärrä miten toiset saa pidettyä ruokapäiväkirjaa ihan päivittäin, sillä a) minä koen sen erittäin tylsäksi (vaikka silti mielenkiintoiseksi) ja b) se vaatii oman aikansa. Eihän siihen paljon mene aikaa, mutta sekin vähä tuntui minusta liialta. Ja kärsivällisyyttä se vaatii myös, ja siinä minä taas tarvitsen rutkasti harjoitusta. Ehkä asennoituminen muuttuu kun elämäntilanne ja terveys oikeasti vaatii moista seuraamista.

5.7.2009

Vaatteet vartalotyypin mukaan: Pyöreä.

Pyöreällä ihmisellä paino kerääntyy vatsan seudulle ja myös hartiat ovat pyöreät. Selkä on kaareva ja peffa litteähkö. Pyöreävartaloinen omaa useasti upeat sääret, joista saa olla ylpeä!
Yläosissa kannattaa käyttää yksinkertaisia linjoja ja suosia villatakkityyliä, saalikauluksia ja v-pääntietä. A-linja mekoissa ja takeissa on erittäin kaunis ja suotava pyöreillä! Vaatteiden tulisi laskeutua kauniisti hartioilta. Alaosassa kannattaa suosia nauhakiristystä vyötäröllä. Kaikki kaitalehameet, kietaisuhameet ja liehuvahelmaiset ovat kauniita pyöreällä henkilöllä. Pyöreän kannattaa valita itselleen vaatteita, jotka ovat pehmeitä, hyvin laskeutuvia ja ilmavia.

Ja tässä muotia syksylle ja talvelle 2009-2010 Lacostelta:
http://www.youtube.com/watch?v=5e_zm90CGwc&feature=related

3.7.2009

Herkullinen sosekeitto

Keitetään pilkotut porkkanat ja perunat kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä. Veden tulee peittää porkkanat ja perunat. (Käytin 2 perunaa ja 2 porkkanaa). Joukkoon lisätään valkosipulinkynsi ohuelti viipaloituna. Kun peruna ja porkkana palat ovat pehmenneet, erotetaan liemi eri astiaan siivilällä. Perunat, porkkanat ja valkosipuli soseutetaan. Joukkoon lisätään loraus ruokakermaa, toinen loraus appelsiinimehua ja kolmas loraus öljyä. Joukkoon lisätään myös ruokalusikallinen hunajaa sekä mausteita. Käytin mausteina korianteria, basilikaa, chiliä, mustapippuria, muskottipähkinää ja suolaa. Kutakin 0,5 teelusikallista. Sekoitetaan ja joukkoon lisätään takaisin liemi. Kiehautetaan ja ruoka on valmis.
Tämä oli tällainen tämän päivän kokeilu, ja sosekeitosta tuli julmetun hyvää. Tätä aion kokkailla ehdottomasti myös muille. Anissämpylöiden kera tarjoiltuna.

Päivän yrtti: Anis

Maustoin tänään sämpylät ja salaatin aniksella. Monesti minulla on tapana myös maustaa kaakaojuoma aniksella.
Sämpylät:
5 dl vettä
1 pussi kuivahiivaa
ruokalusikallinen aniksen siemeniä
ruokalusikallinen hunajaa
0,5 ruokalusikallista suolaa
0,5 dl öljyä
12 dl kokojyväpitoista sämpyläjauhoseosta
Sämpylät paistetaan 220 asteessa vartin verran.
Salaatti:
kurkkua, luumutomaattia ja salaatinlehtiä. Pilkottuina laitetaan rasiaan aniksen siemenien kera. Kansi kiinni, ravistellaan ja jätetään odottamaan ruokaa.

Anis sopii kokonaisena ja jauhettuna sämpylöihin, leipiin, kakkuihin, juusto- ja kasvisruokiin, sekä salaatteihin. Pohjoismaissa anista käytetään paljon makeisiin, mutta välimeren maissa aniksella maustetaan enimmäkseen alkoholijuomia. Kaakaon maustamisen lisäksi aniksesta voidaan hauduttaa teetä. Yskänlääkkeisiin anisöljyä lisätään maun parantamiseksi.
Aniksessa on voimakas ja makeahko maku, ja tuoksu sen mukainen. Siitä on mahdollista tehdä myös tuoksupusseja. Pakanallisissa uskonnoissa ja kotirohdoksissa uskotaan aniksen karkottavan pahoja henkiä, ja anistuoksupussin tyynyn alla pitäisi pitää painajaiset loitolla. Anista on käytetty mausteena ja rohdoksena 4000 vuotta. Se edistää ruoansulatusta, miksi roomalaiset tarjosivatkin aterian päätteeksi aniksella maustettuja kakkuja. Anis myös hillitsee yskää ja irrottaa limaa. Tuttu rohdos monille laulajille. Aniksen maagisia ominaisuuksia ovat suojelu, puhdistus ja nuorennus. Ja sitä on käytetty rituaaleissa henkien kutsumiseen. Kauneustuotteena anista on käytetty puhdistavissa kylvyissä.