Muotimessut 2008

Messut näytöksineen oli laimeat. Näyttävimmät asut olivat yllä olevat, joten aika heikko näytös oli. Lavaidea oli kiva, mutta mallit oli laitettu kävelemään niin nopeasti, että he olisivat voineet yhtä hyvin juosta lavan läpi. Ja porukkaa vaatteineen tuli lavalle massoina, mikä häiritsi vaatteisiin keskittymistä. Toisaalta sillä saatettiin korvata vaatteiden puutteita, eikä ihmisten ehkä haluttu kiinnittävän yksityiskohtiin huomiota. Harmillinen juttu. Minulla ei ollut edes korkeita odotuksia, jos nyt oli odotuksia ollenkaan. Jukka Rintalan kohtasin kasvotusten, kun hän käveli polleena poikana ohitseni. Hassua, että Suomen presidentiltäkin löytyy enemmän nöyryyttä, kuin tältä muotisuunnittelijalta. Olen nimittäin nähnyt hänetkin kasvotusten, kun katselimme hetken aikaa yhdessä samaa taulua vieretysten näyttelyn avajaisissa ja palkintotilaisuudessa. Tarja oli mukavan oloinen.

Muotimessujen kohokohta oli stylisti Minttu Vesala. Hän oli ihana persoona, jota oli mukava kuunnella. Ja hän herätti koko messutilaisuuden eloon. Messujen pelastus.

Tarina Opiskelijan kosto

Oli muuan opiskelija, joka tappoi itsensä. Hänellä oli syynsä. Liian monet peräkkäiset valvotut yöt opiskelija-asuntolassa häiriköivien naapurien vuoksi, mikä aiheutti koulumenestymisen huononemisen aiemmin lahjakkaalla ihmisellä ennen koulusta erottamista. Ja lopulta ennen itsemurhaansa tämä nuori opiskelija koki täydellisen hermoromahduksen. Hän oli fiksu nuori henkilö, joka haki apua eri tahoilta, kun keskustelut naapurien kanssa ei auttanut. Saati sitten huudot ja riidat, tai itkukohtaukset. Häntä ei autettu. Vasta nuoren kuolema sai poliisit partioimaan alueita ja puuttumaan asioihin. Hetken aikaa. Mielenterveyskeskukset huomioivat apua jonottavia tehokkaammin ja opiskelija-asuntosäätiöt sekä koululaitokset avasivat silmänsä ja näkivät ihmiset ihmisinä. Hetken aikaa. Mutta tavat palasivat ennalleen ja edelleen riittää häiriköitä, jotka häiritsevät tämän kuolleen unta. Ja poliisien saapuessa paikalle kutsuttuina, on löydettävissä ainoastaan auki viillettyjä kurkkuja kauniissa ja toivotussa hiljaisuudessa.

huopatyö Vihreä Keiju

Näitä on sitten mukava tehdä.

Tarina Puistossa

Illan vaihtuessa yöksi katulamppujen loisteessa Anton beigeen takkiinsa kääriytyneenä laahusti kohti puistoa. Kädellään hän siveli karheaa leukaansa ja tuumi ettei sänki sopinut hänelle. Eri asia, jos parralla olisi tasainen kasvu, mutta hänen karvoituksensa kasvoi tuppoina. Anton otti kulauksen taskumatistaan ja jäi puun luo odottamaan. Puuta vasten nojatessaan hän laski mielessään, kuinka monta päivää on vielä seuraavan palkan tuloon. Vielä puoli vuotta ja hänellä olisi rahat koossa omaan taloon meren rannalla.

Anton kuunteli hiljaisuutta. Tuulen aiheuttamaa kevyttä kahinaa puissa ja pusikoissa. Hän nautti rauhasta ja sitä seuraavasta kiljunnasta ja kaaoksesta. Hän kuuli kiireisiä askelia. Ihmisillä oli tapana kiiruhtaa hämärtäessä peläten jopa omaa varjoa. Anton itsekin säpsähteli nähdessään oman varjonsa, vaikka tiesi että mennyttä seuraa heti uusi. Sillä tavoin lamput on kaduille aseteltu. Varjot ikään kuin tulevat sinua vastaan, kulkevat ohitsesi ja katoavat uuden ilmaantuessa.

Askeleet kuuluivat jo sen verran lähempää, että Anton valpastui. Hän laittoi taskumatin takkinsa sisään ja oli valmiina. Tämän askeleet olivat naisen. Naisellisen naisen. Anton kirosi päivän, jolloin naiset keksivät voivansa olla androgyynejä. Heidän askeleensakin alkoivat muistuttaa miesten askelia ja joskus niitä oli vaikea erottaa toisistaan. Miehistä Anton ei välittänyt, ja hän koki olevansa loukattu, jos joku luuli häntä homoksi. Nainen oli juuri kävelemässä Antonin ohi huomaamatta tätä, kun Anton hyökkäsi naisen kimppuun. Anton kaatoi naisen maahan, löi tätä pari kertaa ja tarttui rimpuileviin käsiin. Kiljunta täytti puiston, eikä ketään ollut kuulemassa. Vai oliko?

Ylimääräinen varjo lankesi maahan ja Antonin takaa kuului korinaa. Veden täyttämien keuhkojen korinaa. Anton nousi ja kääntyi, ja samassa hänen suustaan syöksähti verta. Hän katsoi alas mahaansa ja näki kuinka käsi otti palan hänen ruumiistaan. Käsi, joka kuului hänen raiskaamalleen ja hukuttamalleen naiselle. Viimeisenä sananaan Anton sai lausuttua "...kuollut", ennen kuin kaatui maahan. Lyöty nainen kiljui entistä kovemmin ja ryömi pitkän matkaa ennen kuin kykeni nousemaan ja säntäämään juoksuun. Puistoon jäi hiljaisuus. Ja kärpäset, haistaessaan ruumiin mehukkaan tuoksun humalluttavin promillein.

Luovaa toimintaa

Tämän tein eilen illalla hiilellä. Oikeasti aioin harjoitella asetelmien piirtämistä, jotta havaitsisin paremmin muotoja. Mutta se kävi tylsäksi, ja tämä nainen tupsahti paperille. Ja luulempa että sama hahmo esiintyy seuraavissa maalauksissani.

Olen alkanut kirjoittamaan lyhyitä kauhutarinoita ja maalaamaan niille kuvat. Tuon ensi kerralla yhden tarinan näytille. Ehkä se johtuu syksystä, mutta nyt minä kaipaan Anatheman kaunista musiikkia taustalle kun teen maalauksia kylmän kalman sävyillä. Seuraavat työni ovat haudasta nousseita. Ei pidä käsittää väärin. Masennukseni katosi auringon myötä ja sateet ovat saaneet sydämeni loistamaan. Tuntuu kuin olisin rakastunut. Saarilehto on edelleen viihdyttämässä, nykyään viikonloppuisin. Trenton vierailee unissani silloin kun en ole unissani äiti ala-asteikäiselle tytölle. Tuo tyttö on vieraillut usein öisin unissani. Ensimmäisissä unissani pelastin hänet monilta vaaroilta ja nyt viime aikoina me ollaan nautittu elämästä ilman huolen häivää. Muun muassa laulettu ja hypitty ja tanssittu sydämemme kyllyydestä keskellä peltoa. Annettu koko maailman kuulla meistä. Maailma on meidän ja kaikki on hyvin :-) Nämä ovat onnen päiviä. Ilo tarttukoon jokaiseen kauniiseen sieluun, varsinkin siihen, joka sinulla on. Suukkoja kaikille!

Vastenmieliset ihmiset.

1) Ehdoton ykkönen on exäni. Sitä ei voi ohittaa. Pelkästään jo sen olemassa olo on mittavin syy kuolemankaipuulle.

2) Hyvänä kakkosena tulevat LOISET.
Läheisriippuvaiset ihmiset, jotka imevät sinut tyhjiin, kunnes teet lopun ystävyydestä. Nämä syöpäläiset eivät peräänny, vaan alkavat kaveerata sukulaistesi kanssa. Jos sukulaisesi eivät lämpene leikille, vuorossa ovat muut tuttusi.

3) Seksinhimoiset miehet, jotka luulevat voivansa väsyttää naisen myöntyväksi jatkuvilla lähestymisyrityksillään.

4) Lapsiin sekaantujat, raiskaajat, kaikki jotka tyydyttävät halujaan toisen kustannuksella.

5) Oppilaitaan kiusaavat ja nöyryyttävät opettajat.

6) Ihmiset, jotka tekevät kumppanistaan arvottoman ja epäkunnioitettavan pettämällä tätä.

7) Pettäjät, ne kurjat ja heikot huorintekijät, jotka syyllistävät kumppaniaan, sen sijaan että itse kantaisivat syyllisyyden taakkaansa tai vastaisivat teoistaan.

8) Muodottomat ja harmahtavat perussuomalaiset ihmiset vailla ehostusta, persoonallisuutta tai jopa identiteettiä. Massa, joka soljuu neutraaleina kaduilla.

Nämä vastenmieliset kuvotukset saavat minut yökkimään. Mutta ainakin minulla on jotain mihin voin verrata itseäni, ja jota parempi pyrkiä olemaan. Kaikkien pitäisi pyrkiä olemaan näitä parempia. Vaikeaa se ei ole.

Ushva, osa 14 ja Ushva "lopetus", osa 15.

(Tähän kuuluu kuva Porvoosta, mutta unohdin ottaa sen. Se näkyy blogitekstissäni 29.4.2008)

Ushva tajuttomuudestaan heräsi vasta tunteja useita myöhemmin. Oranssihiuksinen lapsi vierellään Ushvan mukana kantamilla lehdillä haavat Ushvan puhdisti. Lehdissä oleva öljyisyys haavat sai silmissä paranemaan. "Kohta niistä ei näy arpeakaan", lapsi sanoi huomattuaan Ushvan heränneen. "Muut jo lähteneet ovat. Ihmisiksi kun jälleen avullasi palautuivat. Kuilu musta hävisi ohella sen pahan miehen. Ja minäkin pian palaan maailmaan, josta tulin. Tulethan mukaani?" "Mitään minulle ei ole siellä", vastasi Ushva. "Mutta täällä paljon tehtävää on."

Ushva hyvästien kera lapsen pois saattoi ja rantakiville palasi. Paikkaan, jossa maailmaan tähän toiseen heräsi. Hän katseen ylös nosti, joen yli kaupunkiin katsoi. Vieraaseen kotiin, joka hänellä ennen oli. Hymy nousi kasvoilleen. Paljon tehtävää hänellä oli.

Kun älykkyytenäsi typeryyttä pidät ja muita satutat, korpit Ushvan sinua katselee. Luottaa voit, takaisin saat samalla mitalla. Kun katseesi pois kääntyykohteesta kärsivän, Ushva ympärillesi kääriytyy ja lopun elämääsi koet roolin apua anovan.

Sen saat minkä ansaitset, siis katso ettei se kivisestä sydämestä rankaise.

Tämä on alku.

Lukunautintoja

Grimmin satuihin voi paeta todellisuutta. Paha saa aina palkkansa:
"Mutta paha äitipuoli vietiin oikeuden eteen, ja hänet pistettiin tynnyriin, jossa oli kiehuvaa öljyä ja myrkyllisiä käärmeitä, ja hirveä kuolema surmasi hänet." (Kaksitoista veljestä)


Veronika päättää kuolla oli täynnä tuttuja ajatuksia, mutta se ei ollut niin loistava millaiseksi sitä on mainostettu.
"Hän uskoi olevansa täysin normaali ihminen. Hänen päätöksellään kuolla oli kaksi aivan yksinkertaista syytä, ja hän oli varma, että jos hän jättäisi selittävän viestin, monet olisivat hänen kanssaan samaa mieltä. Ensimmäinen syy: kaikki hänen elämässään oli samanlaista, ja kun nuoruus olisi ohi, seuraisi pelkkää rappiota, vanhuus alkaisi jättää pysyviä jälkiä, sairaudet iskisivät ja ystävät lähtisivät. Kaiken kaikkiaan elämän jatkuminen ei toisi mitään uutta. Päinvastoin, kärsimyksen mahdollisuudet kasvoivat suuresti. Toinen syy oli filosofisempi: Veronika luki lehtiä, katseli televisiota ja oli selvillä siitä mitä maailmassa tapahtui. Kaikki oli väärin, eikä hän kyennyt korjaamaan tilannetta, mikä sai hänet tuntemaan itsensä täysin hyödyttömäksi."

Marian Keysin kirjoista en saa koskaan tarpeekseni. Ne herättävät tunteiden kirjon ja vie mukanaan. Ne ovat hauskoja ja surullisia ja yksinkertaisesti vain todella hyviä.

"Helen oli päättänyt saada riidan aikaan. `Mitä jos ne saa musta vallan ja mä menen ihan sekasin ja alan tehdä kukka-asetelmia?`Helen oli ilmeisesti kehittänyt jonkinlaisen yleiskäsityksen siitä, millaisia protestantit ovat. Outo yhdistelmä Paholaista ja miss Marplea: sarvet, sorkat, tulta syöksevä hengitys ja omatekoiset hilloit kellarissa." (Naura, Claire, Naura!)

Lisää kuvia

Lempivaatteisiini kuuluu tämä paita, joka on tässä takaa...

...ja tässä edestä kuvattuna.

Myös tämä liehuhame kuuluu lemppareihini, niin kuin myös yksi vihreä huivini ja mustat housuni ja tummanliila leninki. Odottavat pyykkäystä jälleen kerran.

Elvira on yksi viehkeimmistä naisista mitä tiedän.

Tämä ressukka on menettänyt pyrstösulkansa.

Moschinolla on upeita vaatteita, ja minä niin kovasti toivoisin että myös Suomeen tulisi Moschinon liike. Toivoisin myös rikastuvani sen verran, että voisin tuhlata rahani Moschinon vaatteisiin.

Kaunis valoilmiö seinälläni.

Ushva, osa 13.

Mies tuhahti, kissan puheista vähät välitti. Aina miestä syyttä suotta kaikki syytteli. Minkä hän sille mahtoi, että kaikki niin heikkoja olivat, mies ajatteli. Häntä Ushvankin pelko kovin huvitti. Siinä tyttö nyt päättömänä vapisi ja suurilla silmillään miestä tapitti. Tajunnut ei tuo kuvotus, että vapina vihan aikaan saamaa oli. Patoutumat Ushvan kehosta ulos voimalla pyrki. Kylmä hiki virtasi. Sydän takoi ja kynnet nyrkissä ihoon upposi. Siinä Ushva seisoi ja vapisi, miestä suurilla silmillään tapitti. Muistot mielessä myrskyisinä lainehti, kun silmät Ushvalla sumeni. Eteen ilmestyi kuva Kultanaaraan, muu maailma kun kaikkosi. Kultanaaras huolissaan tahtoi Ushvaa ravistaa. "Älä kaikkea vihaa sisälläsi kanna. Se ulos päästä ja voimavaraksesi ota. Sielumme pullosta vapauta. Meitä auta. Se tehtäväsi oli alusta saakka." Ushva hysteeriseen nauruun repesi. Vihalla maustettuun ja kuuluvaan. Suureksi tunsi Ushva itsensä. Suuremmaksi kuin koskaan ennen. Enää viha ei kahlinnut ja energioita viennyt. Ei, se voimat antoi, eikä Ushva mitään itsestään tuon kaiken pahan alun käsiin jättää voinut. Ushva huusi kuin raivopäinen ja miehen kimppuun hyökkäsi. Mies voimakkaampana Ushvan maahan heitti ja kaapunsa sisältä pää Ushvan putosi. Uusi raivonaalto Ushvan sisältä hyökyi ja hiukset Ushvan pään savuna ylös kiemurteli, irtoili ja korpeiksi muuttui. Korpit korvia särkevästi kirkuivat, miestä nokkivat. Silmät puhjenneina ja verta vuotavana mies tuskaisaa kuolemaansa kohti kulki. Ennen loppuaan pullon Ushvaa päin hän viskaisi.

sekalaista

Mad about cats kirjasesta hauska vitsi. Kerään kaikenlaisia pikkukirjoja.

Love is suomenkielisenä. Tykkään...

Oi, tästä vasta tykkäänkin ;-) Trenton-namia.

Tuossa on nyt tuo huopatyöni. Keijukainen.

Hirvilammen runo piirroksineni. Yläasteen äikän tunnilla tein Teemusta esitelmän, liitin kirjalliseen osioon hänen tekstejään ja tietenkin kuvitin sen myös.

Tuossa on nyt tuo cosmotesti. Etten kerro pelkkää palturia, kun muistan aina vähän miten sattuu asioita ja kerron ne myös sen kaavan mukaan, useimmiten.