Naiseus on lahja, sekä kirous. Ja yksi maailman kauneimmista asioista. Samaa kauneutta löytyy kukista.

Lyijykynäpiirros. Tästä työni alkaa; päähenkilöstä, joka vähitellen saa ympäristönsä. Tulossa on keijukaispiirros :)

Trenton on saapunut. Hiilipiirros. Aina, kun on tarve harjoitella jonkin välineen käyttöä, teen ensimmäisenä harjoituksena kuvan Trentonista.

Trentoliini jälleen. Tällä kertaa harjoittelin conte-liituja, mitkä muuten ovat aivan mainioita. Kannattaa kokeilla!

Ihka ensimmäinen Trenton-maalaus ikinä. Tähän sisältyy muistoja. Kangasmaalaus. Haaveilin tekeväni kokovartalomaalauksen, jonka sitten ompelisin kasaan ja niin minulla olisi halittavana jättikokoinen Trenton pumpulitäytteellä. Tietenkin minun olisi tullut maalata sama ihminen myös takaapäin. Huulia oli ihana maalata. Siinä katosi koko muu ympäristö. Olin vain minä ja hänen huulensa ;) Eikä mikään päässyt väliimme. Saati mahtunut.

Kannatan ehdottomasti kaikille ihmisille jotain luovaa tekemistä, jotain missä saa tuoda itseään esiin ja nähdä oman kättensä jäljen. Siitä tulee hyvä mieli, muistoja ja itsetuntemusta. Eikä sen tarvitse olla täysin itsekeskeistä. Voit antaa itsestäsi jotain muille.

Monen monta asiaa, mikä hämmästyttää ja kummastuttaa.

Miksi inhimillisyys pyritään tappamaan? On luonnotonta herätä aikaisin aamulla, kömpiä sängystä ylös päivän vielä uinaillessa ja koittaa pimeydessä löytää töihin tai kouluun. Ja jotta matka ei olisi liian helppo, kaikki lähtevät samaan aikaan vihaisina ja toisiaan tuuppien. Autot kaahailevat ylitsesi ja syyttävät sinua siitä, että kävelit suojatiellä, vaikka olisit voinut pysyä kotona. Lintsata jälleen kerran, jotta ei tarvitsisi kestää luonnevikaisia, hulluja tai muuten vain sekaisin olevia ihmisiä. Mielenvikaisuus kuuluu suomalaisuuteen, siinä missä häpeässä vaikeneminenkin. Jos yrität pitää huolta omasta mielenterveydestäsi, joudut rahattomaksi ja vihan kohteeksi itsekkäänä paskana. Ja jos haluat puuttua vääryyteen, joudut todennäköisesti vastaamaan asiasta vankilassa. Tunteita ei saa osoittaa ja kaiken on tapahduttava rutiinilla. Ystävät ovat vain hyödykkeitä.

Hyvin kummastuttava asia; tytöt. On niitä, jotka tekevät kaikkensa pokatakseen juuri sen kiinnostavan tyypin, joka on koittamassa iskeä sinua. Samat tytöt, iskevät kyntensä monien tuttujen exiin, panevat näitä. Jopa sitä yhtä, joka tartuttaa klamydiaa ja jota olemme yhdessä haukkuneet. On tyttöjä, jotka vaanivat niitä joille annat pakit. Näiltä otetaan äkkiä suihin ja katsotaan, josko tyyppi haluisi tavata uudelleen. Näitä tyttöjä minä kutsun jätteen kerääjiksi. On tyttöjä, jotka vaativat hyväksyntäsi aloittaessaan seurustelun. On tyttöjä, jotka kehuvat itseään kilteiksi ja ihastuttaviksi. Kauniiksi jopa. Ja vaativat sinua tukemaan heidän uskomuksiaan itsestään. Keitään näistä minä en ymmärrä. Sitten olen minä. Jonka ongelma on ilmeisesti niin suuri, etten sitä näe. Näkökenttäni ei riitä. Pieni ongelma olisi helpompi. Sen voisi ehkä korjata.

Kummastuttava asia; pojat, jotka vaativat seurustelua tai sitten ei mitään. Jos ei osaa olla ystävä, miten voi olla kumppani? Ja miksi kaiken on tapahduttava niin nopeasti? Jotta suurempaakin suuremmat puutteet huomataan kun on liian myöhäistä?

Opetusvirasto on todella kummallinen juttu myös. Rahaa säästetään ottamalla töihin epäpäteviä ja vahingollisia ihmisiä, jotka eivät ehkä koskaan aio valmistuakkaan. Pätevät ja hyvät ihmiset tulevat liian kalliiksi. Kuitenkaan ei huomioida, kuinka paljon rahaa syötetään mielenterveysongelmien hoitoon, kuolemantapauksiin tai mihin tahansa vahinkoihin, mitkä ovat tästä aiheutuvia. Ongelmia ei edes myönnetä, silloin myönnettäisiin epäonnistuminen. Sama pätee myös monien suhteisiin. Tästä päästään häpeän tunteeseen.

Hämmästyttävyys; miksei omassa maailmassaan eläviä hulluja anneta olla, vaan ne pakotetaan palaamaan joukkoomme? Ihailen heidän kykyään kadota omiin maisemiinsa.

Viimeinen kummastuttava asia tänä päivänä? Pirteät ihmiset. Onko olemassa yhtäkään, joka ei vedä roolia, vaan on aidosti valopilkku? Ei sellainen, josta imetään kaikki energia voidaksemme paremmin, vaan sellainen joka säteilee myös itselleen ja on aidosti päästä varpaisiin pirteä ja vielä terve sellainen. Siis ei missään nimessä se tekopirteä hyväksikäytettävä, vaan originaali. Haluaisin tavata hänet.

Oireet: Rytmihäiriöitä ja revenneet hymylihakset.

Aiheuttaja: Nine Inch Nails
Live: Beside you in time
dvd

Hoito: Riippuvuudesta irtautuminen ja lepo.

Ennaltaehkäisy jatkossa: Method Putkiston kasvokoulu, sekä sykettä nostava liikunta.

Kaltaiseni potilaan on hyvä treenata kasvojen lihaksia ja vahvistaa sydäntä, ennen kuin palaa dvd:n pariin. Jatkossa on mukava tietää hymylihasten kipeytymisen ja sydämen tykytyksen ainoastaan tarkoittavan hyvää treeniä dvd:n parissa. Jatkossa tulee kuitenkin huomioida, ettei treenaa liikaa kerralla. Muuten voi syntyä uusia vammoja.
Punasteluun taipuvaisen on hyvä käyttää Bio Specificsen Active sensitive kasvovoidetta (sitä voi ostaa Yves Rocherilta), sekä meikkivoidetta, punaisuutta neutralisoivaa peiteväriä ja puuteria.

Suosittelen kaikille Nine Inc Nailsin Live: Beside you in time dvd:tä pienellä varoituksen sanalla... Voi aiheuttaa edellä mainittuja fyysisiä vaivoja tai vammoja. Ja pojat! Tyttöjenne vaatimustaso voi nousta enemmän kuin kykenette kuvittelemaankaan. Yksi aivan hirveä puute dvd:ssä kuitenkin on. Ei sitä miestä voi koskea, vaikka kuinka lähelle kamera menee. Muuten dvd on moitteeton, aivan loistava, ja musiikki mukaansa tempaavaa. Jos todellakin on olemassa Nine Inch Nails faneja, jotka eivät osaa sanoja ulkoa (mitä en kyllä usko mahdolliseksi), mutta palavat halusta laulaa mukana... dvd:ssä saa lyricset onnille!

Osoittaakseni, ettei minulla ole mitään ongelmaa, aion räpäyttää silmiäni ainakin kerran kun katson dvd:n uudelleen. Voin katsoa hukatun kohdan vaikka heti uudelleen. (Näppäriä nämä dvd:t.) Lisäksi aion palauttaa dvd:n sen lainaajalle suosiolla. Jos näytän sen jälkeen nuutuneelta ja silmäni punaisilta, se johtuu vain eron aiheuttamasta särkyneestä sydämestä. Osoittaakseni vielä, että minä pyh ja pah fanitan koko Trentonia, voin kertoa tehneeni hänestä vain muutaman muotokuvan. Tarkoitukseni oli laittaa pari esimerkkiä, mutta hajamielisenä (niin kuin vain vesiäijän kuuluukin olla) olen laittanut kamerani liittimen johonkin mistä en sitä tuosta vain löydä. Kuvat ehtii laittaa myöhemminkin.
Ollakseni aito fani, tulisi minun ottaa mallia viime keväänä tapaamastani jenkistä, joka kulki Nine Inch Nailsin kiertueen mukana nähdäkseen kaikki mahdolliset keikat maasta välittämättä. Kiertueen mukana kulki muitakin kuin tuon jenkin kaltaisia faneja; aitoa amerikkalaista kaupustelijaväkeä Nine Inch Nails-piraattikamoineen. Mainitsemani jenkki oli (huom! huom!) normaalimpi kuin monet suomalaiset, jotka alkoivat palvomaan bändiä. Kirjaimellisesti palvomaan, kuin kyseessä olisi joku jumala. Jenkki oli myös normaalin näköinen ja mukavaa juttuseuraa lievittämään jännitystäni ja opastamaan oikeaan suuntaan. Minä kun onnistun eksymään kotonakin huolimatta huoneiden vähäisestä määrästä. Kun minua nolotti oma tietämättömyyteni, hän kertoi olevansa ainoastaan kartan orja ja siksi tietävämpi.

Musiikista kirjallisuuteen. Olen lukemassa Marian Keyesin Kuuleeko kukaan? -kirjaa. Naureskelun jälkeen tuli tarve avata vesihanat ja parkua keuhkojen koko voimalla. Kohtalo voi olla niin julma! Enkä lukenut kuin vasta ensimmäisen osan. Marian Keyes kuuluu ehdottomasti lemppareihini. Muita aivan loistavia kirjailijoita ovat mm. Virgia Woolf, Oscar Wilde ja Neil Gaiman. En halua olla julma totuuden päin naamaa heittäjä, mutta Virginia ja Oscar ovat kuolleita. Toisaalta väitin minä kiven kovaan Nickenkin olevan kuollut, ja kummasti hän tepasteli samaan aikaan oikeuteen. Tosin, jos Virginia ja Oscar ovat palanneet joukkoomme, en ehkä mielelläni näkisi heitä. Voivat olla aika ronskissa kunnossa. Mutta mitäpä minä olen muiden ulkonäköä kommentoimaan. Erityisesti minä pidän Virginialla Lammesta ja Oscarilla Telenystä. Neilin kirjoista en osaa nostaa mitään ylitse muiden. Sanoisin minä pitäväni myös Edgar Allan Poesta, mutta hän on vääntänyt väkisin julkaistavaksi niin paljon roskaa, etten minä ehkä voi antaa sitä hänelle anteeksi. Niitä tekstejä ei olisi pitänyt osua silmiini.

Loppuun kysymys. Jos ihmisen ruumis säilyy kuoleman jälkeen sitä paremmin, mitä enemmän hän on saanut sisuksiinsa säilöntäaineita, eikö noiden samojen aineiden pitäisi silloin vaikuttaa myös elämän aikana? Tätä minä olen nyt kovasti pohtinut, enkä ole saanut vielä keneltäkään tyydyttävää vastausta. Jos nuo aineet vaikuttavat esimerkiksi minussa juuri tälläkin hetkellä, eikö niitä pitäisi mainostaa ryppyvoiteiden tapaan, sen sijaan että ihmisiä kehotetaan murkinoivan mahdollisimman luonnonmukaisia tuotteita ilman lisäaineita? Kauneus ennen kaikkea...