http://www.youtube.com/watch?v=8s7CvZSFCvk&NR=1
Jessus tämä on ihana!!! Etenkin kohta, jossa hän lausuu "Quick. Let`s make love. Before you die."
On ikävää joutua kohtaamaan todellisuus. Saa vain makua siitä miksi on alkanut vihaamaan. Haaveilen menestyväni. En paljoa, vaan kohtuudella. Suomi potkii kaltaisiamme maahan, ja jos joku meistä maahan potkituista menestyisikin, Suomi ottaa kaiken kunnian itselleen. Ja todellakin tarkoitan Suomea, niin maana kuin kansana. Sanovat "se on meidän tyttö tai poika se. Arvostamamme Suomen edustaja." Ja pihlajan marjat! Ei voi kuin haaveilla paremmasta. Antaa piristysruiskeen sisällön kulkea suonia pitkin ja viedä mukanaan hyvään oloon. Minulla on Carita ystävineen todellisten elävien ystävieni lisäksi, mikä on suuri apu. Sekä nyt Puppy the Death ja pieni tyttö, jota en ole vielä nimennyt. Puppy syntyi tuosta luurankotutkielmasta ja kiinnostui maanpäällisestä niin että tuli elävien pariin lomailemaan. Caritaa yhä parantelen ja tällä hetkellä käännän sen lisäksi englannin kielelle ennen luovutusta. Olin suunnitellut englanninkielistä versiota jo kerran aiemmin, ja nyt sen oikeasti toteutan. Sen on oltava jatkuva sarja, sillä en halua luopua kaunottaristani aivan kokonaan. Tänään tunsin Chiron maailman omanani. Todellisuus on katala paikka, joka vie kaiken valon. Siksi onkin hyvä varastoida valoa sinne minne muut eivät sitä pääse kähveltämään; pimeyteen ja omaan pieneen sisäiseen maailmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti