Kyllä miehetkin osaavat olla kauniita, ja monet naiset arvostavat feminiinisyyttä miesten ulkonäössä. Heitä on tuolloin mukavampi katsoa ja he ovat houkuttelevampia. Kuin kauneimmat kukkaset täynnä herkullista mettä. Palatakseni Hurskaisiin sisariin, miehet ovat täynnä "elämän eliksiiriä" (siis silloin kuin heillä on kaikki kohdallaan). Eläinkunnassa on yleensä urokset niitä koristeellisempia houkutellakseen naaraita luokseen. Ihmiskunnassa asia on hassusti nurinkurin. Eläinkunnassa uroksen koristeellista ja houkuttelevaa ulkonäköä voi pitää miehisyyden symbolina. Miksei ihmisillä voi myös olla näin? Gootit, friikit ja homot uskaltautuvat koristautua, ainakin katukuvan mukaan. Niin sanotut tosimiehet sen sijaan haluavat korostaa karkeuttaan. Toisaalta on hyvä, että on niin monenlaisia tapauksia. Jokaiselle jotakin. Mutta jos aikoo lokeroitua, onko välttämätöntä asettaa muurit ympärilleen ja kieltää itseltään kaiken mikä ei kuulu muottiin? Onko kaiken oltava niin pirun kliseistä? On miten on, nautin Murderdollsien kaltaisten miesten ihailusta, heidän ulkonäkönsä ihailusta. Koristautua saa. Sellaista katselee niin mieluusti. Mutta sen pitäisi olla yhtä luonteen kanssa, ei ristiriidassa. Koska suurin osa kauneudesta tulee loppujen lopuksi sisältä päin. Ulkonäkö on vain murto-osa kaikesta annettavassa olevasta kauneudesta. Tosimiehet eivät siksi ole minun makuuni. En kehtaa heidän kanssaan kulkea, koska olen pinnallinen. Ja koska heidän karkeutensa ei yleensä ole vain pinnallista, en myöskään viihdy heidän seurassaan.
30.6.2008
Murderdolls ja kauniit miehet
Kyllä miehetkin osaavat olla kauniita, ja monet naiset arvostavat feminiinisyyttä miesten ulkonäössä. Heitä on tuolloin mukavampi katsoa ja he ovat houkuttelevampia. Kuin kauneimmat kukkaset täynnä herkullista mettä. Palatakseni Hurskaisiin sisariin, miehet ovat täynnä "elämän eliksiiriä" (siis silloin kuin heillä on kaikki kohdallaan). Eläinkunnassa on yleensä urokset niitä koristeellisempia houkutellakseen naaraita luokseen. Ihmiskunnassa asia on hassusti nurinkurin. Eläinkunnassa uroksen koristeellista ja houkuttelevaa ulkonäköä voi pitää miehisyyden symbolina. Miksei ihmisillä voi myös olla näin? Gootit, friikit ja homot uskaltautuvat koristautua, ainakin katukuvan mukaan. Niin sanotut tosimiehet sen sijaan haluavat korostaa karkeuttaan. Toisaalta on hyvä, että on niin monenlaisia tapauksia. Jokaiselle jotakin. Mutta jos aikoo lokeroitua, onko välttämätöntä asettaa muurit ympärilleen ja kieltää itseltään kaiken mikä ei kuulu muottiin? Onko kaiken oltava niin pirun kliseistä? On miten on, nautin Murderdollsien kaltaisten miesten ihailusta, heidän ulkonäkönsä ihailusta. Koristautua saa. Sellaista katselee niin mieluusti. Mutta sen pitäisi olla yhtä luonteen kanssa, ei ristiriidassa. Koska suurin osa kauneudesta tulee loppujen lopuksi sisältä päin. Ulkonäkö on vain murto-osa kaikesta annettavassa olevasta kauneudesta. Tosimiehet eivät siksi ole minun makuuni. En kehtaa heidän kanssaan kulkea, koska olen pinnallinen. Ja koska heidän karkeutensa ei yleensä ole vain pinnallista, en myöskään viihdy heidän seurassaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti