Sarjis

Nämä neljä tyttöä ovat sarjakuvani tärkeimmät henkilöt; Carita, Selena, Chiro ja Emma. Carita on päähenkilö. Selena on hänen läheisin ystävänsä.

Sarjakuvan teko sai alkunsa, kun en löytänyt mieleistäni lukemista. Hyviä sarjakuvia on kyllä paljon, mutta ne joista pidän, olen jo lukenut liian monta kertaa jaksaakseni lukea niitä vähään aikaan enää uudelleen.

Toinen syy sarjakuvani alkuun sysäämiseen oli halu tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, sekä ilmaista itseään. Havainnoidessani ympäristöäni pääni täyttyy moninaisilla ajatuksilla, joita kukaan ei jaksa kaiken aikaa kuunnella. Se on turhauttavaa. Varsinkin kun itse kokee mielenkiintoa ja innostusta mitä ihmeellisempiä asioita kohtaan, ja usein sellaisia asioita kohtaan, joita muuten pidetään turhanpäiväisinä. Ja nuo asiat minä tietenkin haluan jakaa.
Entä sitten ympäristössä olevat ongelmat? Niistä ei voi halaistua sanaa sanoa "päin naamaa" ilman että joku loukkaantuu ja puolustautuu raivolla. Kun ympäristön ongelmista puhuu viihteen kautta, tulee paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi, eikä vihanlietsontaa saa päälleen. Paitsi ehkä ääriuskonnollisissa asioissa. ( Pienellä huomautuksella sanon vielä, että ympäristöllä tarkoitan muutakin kuin luontoa; ihmisiä, yhteiskuntaa ja kaikkea ympäröivää maailmaa. )

Sarjakuvani kautta voin myös pohtia onko ongelmaksi määritelty asia todellisuudessa ongelma. Chiro yritetään "parantaa", koska hänen eristäytymistään ja elämistä yöaikaan ei ymmärretä. Toinen asia mitä ei ymmärretä, ja mitä siksi ei hyväksytä, on Selenan sinkkuus. Hän kun saisi kenet haluaisi. Selenan itsetunto on kuitenkin niin vahva, ettei hän tarvitse toisen hyväksyntää ja rakkautta kokeakseen olevansa arvokas. Ei hän ole miesvastainen ollenkaan. Hän ei ole vain tavannut vielä ketään, jolla olisi muutakin annettavaa kuin typeryytensä.

Eräs henkilö huudahti sarjakuvapätkiäni nähtyään "eikö täällä ole miehiä ollenkaan", vaikka kaksi tärkeää miesroolia oli hänen edessään ja miehiä on myös sivurooleissa. Kyllä, sarjakuvani on naispainotteinen. Enkä minä oikein käsitä miksi miesten puuttuminen sarjakuvassani edes olisi mitenkään häiritsevää.