Vuohia tuijottavat miehet

Pääesiintyjinä George Clooney, Jeff Bridges, Ewan McGregor, Kevin Spacey ja Vuohi. Elokuva on luokiteltu toiminnaksi, mutta olisin itse lähtenyt etsimään sitä videovuokraamon komediahyllyltä. Kai se näinkin käy. Olihan elokuvassa paljon toimintaakin. Komedia oli satiirin muodossa pitkälti. 90 minuuttia meni hujauksessa. Elokuvan olisi voinut odottaa jatkuvan vielä ainakin puolisen tuntia, mutta juoni olikin rakennettu niin että se tuntui lyhyehköltä ja vielä jatkuvalta tarinalta. Elokuvan valinnassa huomasin vaikuttavan hyvinkin paljon näyttelijöiden lisäksi erityisesti Ewan McGregorin haastattelu The Late Late Showssa . Menin nimittäin hakemaan vuokraamosta ihan toista elokuvaa, mutta tämä Vuohia tuijottavat miehet hyppäsi suoraan syliini. Oli hyvä valinta. Ja miellytti myös poikakaveria, joka tuntee sotamaailman ja -historian. Hän kertoi siinä samalla joitain tietämiään faktoja, mutta en lähde niitä tässä nyt kertomaan, koska silloin tuloksena olisi vain "rikkinäinen puhelin", eli faktat muuttuvat varmaankin aika paljon suusta suuhun kerrottuna ja vielä erikseen kirjoitettuna. Hyvä leffa! Kannattaa vilkaista myös tuota haastattelua :-)

Sherlock Holmes

Neljän tähden Sherlock Holmesin uusintaversiossa näyttelevät säihkysilmäinen Robert Downey Jr, Jude Law, Rachel McAdams ja Mark Strong. Mainokset olivat jo hienoja, vaikkakin pelkäsin että hidastuksia on ehkäpä käytetty liian runsaskätisesti. Ei huolta! Niitä löytyi, mutta ei niin tuhottomasti kuin kokemusta on ollut. Whuuh! Pidin hyvin paljon Robert Downey Jr:n suorituksesta, mutta Watsoniksi olisin Jude Lawin sijaan kaivannut jonkun hivenen vanhemman oloisen ja vähemmän ruipelon. Ja hän oli aivan liian ilkeäsanainen! Kun Watson on suuttunut tai huomauttelee asioista Holmesille hänen tulisi tehdä se lempeämmin ja hyväntahtoisesti. Sellaisena minä näen Watsonin. Law tuntui enemmän sylkevän sanoja Holmesia päin. No, kaikkea ei voi saada. Yhden muutoksen minä olisin tehnyt Holmesinkin roolille. Hän oli ihan liian tunteellinen naista kohtaan, vaikka eikö oikea Holmes ole analyyttisen kiinnostunut naisista ja vaikuttaa ulkokuoreltaan kylmemmältä kuin onkaan?
-
Samanlaista ihastusta ei kuitenkaan tapahtunut kuin vanhaa Sherlock Holmes sarjaa kohtaan, vaikka elokuvasta pidinkin paljon. Sarjaa katsoessa olen hihkunut ihastuksesta ja ollut innokas sanomaan kavereille erilaisia huomioita Holmesista. Kuinka se ei kumartele edes kuninkaita, hänen huudastuksensa innostuessaan tai tuhahtaessaan; "Ha!", kaikki pienet yksityiskohdat...
-
Tuossa elokuvassa mainitsemisen arvoisia hienoja kohtia oli muun muassa tieteen käyttö taikuutena ja kookkaan miehen kanssa taistelu, jota Sherlock kutsui lihaksi perunoiden rinnalla (kaksi pienempää pahista). Useat pienet hauskat lausahdukset meni pilalle suomennettaessa, kuten kun ravintolassa Sherlock päätti antaa esimerkin Watsonin naisystävälle miten pienet yksityiskohdat ovat niitä tärkeimpiä etsivälle ja sanoi "get Watson..." eli otetaan Watson esimerkkinä, ja nainen vastasi automaattisesti "i do". Tuo oli minusta aivan ihana lausahdus.
-
Elokuva tarjoaa toimintaa, taikuutta tieteellä maustettuna, romantiikkaa ja huumoria. Suosittelen katsomaan. Mutta ei kannata sitä ennen katsoa vanhoja Sherlock Holmes elokuvia tai sarjoja, koska niitä alkaa helposti vertailemaan toisiinsa, ja se ei aina ole niin miellyttävä asia.

Tulesta syntynyt

Yksi minun lempirakkausromaanejani, mitä kirjavalikoimastani löytyy. Luin tämän taas uudelleen ja samoilla kohdin tuli hymy huulille tai tippa tuli linssiin kuin aina ennenkin.

Kirjan päähenkilönä toimii punatukkainen lasitaiteilija, Maggie. Intohimoinen, tulinen ihminen anteliaalla sydämellä. Hänet, ja hänen taiteensa, löytää kirjanpidosta nauttiva kykyjen etsijä, ja vasten tahtojaan he rakastuvat toisiinsa. Maggie pääsee nauttimaan niin hienosta elämästä kuuluisana taiteijana kuin myös rakkauden täyteisestä elämästä riuduttuaan ensin patoutuneen sydämen kahleissa. Sieluaan on vaikea lahjoittaa, ja vielä tuskallisemmaksi sen tekee ikävät esikuvat joiden varjossa on elämän oppinsa saanut. Maggien äiti on kammottava harppu, jonka elämäntehtävänä on ainainen valittaminen. Isä on pian kuollut, ja ainoa läheisen rakkaus ja kiintymys ennen uusia tuulia on tullut rakkaalta siskolta, Briannalta. Brianna on Maggien vastakohta; siveä ja hienosti pukeutunut nutturapää, jonka oma intohimo kuuluu majatalon pitämiseen. Hän saa vieraan kuin vieraan tuntemaan olonsa kotoisaksi kauniilla huoneistolla ja tuoreiden, maukkaiden tuoksujen lumoissa.

Kirja toimii minulle viihdykkeen lisäksi inspiroivana, sillä lasitöiden valmistuksen kuvaukset innoittavat minua tekemään omia projektejani. Rakastan eritoten värejä ja erilaisia aistimuksia tai tunteita. Tosin minä käytän niitä piirustuksissa tai maalauksissa. Kirjassa kuvataan hienosti myös Irlantia, ja sen maalaismaisemille ja ilmaston sekä maisemien avaruudelle että oikullisuudelle vastakohtana Ranskan elämää. Vastakohdilla leikitellään itseasiassa kaiken aikaa, ja erityisesti ihmissuhteissa. Kuinka hämmentävää voikaan olla kahden ihmisen erilaisuus!

Erotiikkaa löytyy kirjasta tietenkin. Sitä on kuvattu sekä himona että rakkaudenosoituksena. Antautumisen voimaa on korostettu. Myös isoäiti pääsee nauttimaan sängyn iloista nuoruuden ihastuksen kanssa ja tuntemaan itsensä jälleen nuoreksi punastelevaksi tytöksi. Mikä sen ihanampaa kuin onni ja rakkaus jokaisen elämässä iästä ja ihmisestä riippumatta!

Rakkaudentäyteistä elämää kaikille, ja onnensäteitä valaisemaan päiviänne!

Anatomia

Ihmisen anatomia on kiehtova monella eri tavalla. Ihmistä on mukava katsella ja tutkiskella, sekä kokonaisuutta, että yksityiskohtia. Tutut tunnistaa heidän asennostaan ja liikkeestään, ja jos jokin ei ole kohdallaan sen huomaa heti.
Sama pätee eläimiin. Kun kerran kettu tuli lenkillä vastaan, tottumuksesta luulin sen aluksi olevan koira. Koiria näkee usein irralleen omistajistaan. Eläin oli kuitenkin liian siro ja ketterä ollakseen koira. Muistutti lähes kissaa, mutta oli siihen nähden liian kookas. Lähempää illan hämärässä tunnistin sen lopuksi ketuksi, mutta koska en ennen niin asutulla seudulla moista otusta ollut nähnyt, ei se heti tullut mieleenikään. Siinä tarkastelussa tuli huomioitua kunnolla sekä koko, ruumiinrakenne että liikehdintä.

Jokaisen suuren ihastukseni muistan tarkalleen ulkonäöltään. Tosin heitä ei montaa ole ollut. Ruumiinrakenne, tapa kävellä tai hengailla. Ne kaikki ovat jääneet muistoihini. Mutta erityisesti pidin heidän jokaisen omista pienistä piirteistä. Ala-asteen pojan kädenrakenne ja ystävälliset kasvot painuivat mieleeni. Hiusten kasvu hänellä oli hivenen spiraalimaista. Se tuntui karkealta käteni alla. Yläasteella sydämeni vei pitkä hujoppi, jonka hiukset kihartuivat kostuessaan. Hänen koko olemuksensa oli rento. Ja hän huokui lämpöä. Useampaan otteeseen me törmäsimme toisiimme eri kulmissa ja ovissa tai äkkikäännöksissä, ja yleensä hän jäi pitämään käsiään lähellä vartaloani, mutta ei koskettanut, ja koin ettei mikään ole koskaan tuntunut intiimämmältä. Molemmat meistä punehtui hyvin herkästi. Pidin erityisesti hänen silmistään. Minulla ei ole mitään käsitystä niiden väristä. Aivan kuin ne olisivat olleet tummat, mutta saattoivathan hänen pupillinsa olla vain hyvin laajat. Niiden kirkkaus jäi vain mieleeni. Hän katsoi minuun usein kun astuin hänen ylitseen. Meidän koululaisten tapana oli istua käytävillä nojaten seinään ja odottamassa opettajaa. Ja kun hän katsoi minuun ylöspäin niin hänen koko otsansa kurtistui pehmeästi. Itse kun kurtistan otsaani niin saan vain pari ryppyä tai kohoumaa, ja niistäkin jää vähäksi aikaa näkyviin punaiset viirut. Hänen jälkeensä ihastuin vankkarakenteisempaan ja jäykempään mieheen, joka oli minua paljon vanhempi. Y-vartalo ja kiinteä peppu. Komeat miehen kädet ja herttainen katse. Hänellä oli hyvin mehukkaat ja houkuttelevat huulet. Juuri oikean kokoiset. Minulla on kokemusta isolla tavalla mehukkaista huulista, ja niiden omistajan suukin oli valtava. Hyvin märkä ja ahmiva suutelija. Mahtaakohan moisen suun omistaja vaatia enemmän harjoittelua niiden käsittelyssä? Ken tietää! Mutta takaisin tuohon vanhempaan mieheen... Hänellä oli rengas huulissaan, ja jännittäessään hän alkoi nykimään sitä hampaillaan, mikä veti vielä enemmän huomiota huulten puoleen. Ja hänestä tuli ensimmäinen ihminen, jossa minä kiinnitin huomiota ihon kaikkiin yksityiskohtiin. Taisin käydä kasvot pahemman kerran läpi. Ihmekös tuo jos oli jännittynyt ja hermostunut. Kun tällaisen ihailuni tietää, niin ei ole varmaan mikään ihme että yhdeksi suosikki musiikkivideokseni on päässyt Nine Inch Nailsin Into the void. Kaikki eivät tosin käsitä ihailuani, mutta se on heidän ongelmansa ;-) Minä nautin.
Ulkonäön, ruumiinrakenteen, kokonaisuuden ja yksityiskohtien tarkkailulla olen päätynyt vertailuun. Nykyään tapailemaani miestä vertaan exääni, ja nautin täysin siemauksin siitä kuinka nykyinen on lämpimämpi väritykseltään, ruumiinlämmöltään, olemukseltaan ja käytökseltään. Lämpimyyskin voi liittyä niin moneen eri asiaan. Ja huomaisiko sitä edes ellei kokemusta olisi ensin kylmästä?
Värioppi on toinen mielenkiintoinen asia, ja anatomian rinnalla se herättää yhtä lailla huomiota. Jokaisella on oma vivahteensa, ja kuitenkin meidät voidaan luokitella. Kylmän ja lämpimän lisäksi pehmeään, kirkkaaseen, murrettuun ja eri vaaleus tai tummuus asteisiin.

Anatomian ihailussa katseen lisäksi voi aina käyttää myös kosketusta. Tai ei aina. En kehoita ketään kosketusetäisyydelle tuntemattomien kanssa, mutta kättelyt ja halailut tuovat jo ihmisiä toisiaan lähemmäksi. Ja oman kullan kanssa voi hyvällä omalla tunnolla olla intiimimmin. Kun olen nykyiseni kanssa ruokaostoksilla ja hän ottaa painavat kassit kantaakseen, on minulle kehittynyt tapa hivellä hänen käsiensä pullistumia, joita lihaksiksi kutsutaan. Mikään ei ole mukavampaa kuin tutkia ja kosketella toisen vartalon muotoja. Ja tästähän kehittyy myös parisuhteiden hyvä esileikki. (Vinkki, vinkki! Hellät hyväilyt, kosteat huulet, kutkuttavat tunteet!) Tai hierontatekniikka, kun toinen tarvitsee helpotusta kiristäviin ja jomottaviin lihaksiinsa.
Anatomia-tietoutta minä kaipaan kovasti, ja siksi opettelenkin, oman hyvinvoinnin ja paremman näköisen ja itseä miellyttävän vartalon vuoksi, sekä piirtämisen kannalta. Nyt kun minulle on painoa kertynyt ja vatsani pullottaa, tunnen olevani vieraassa kehossa. Masuni myös viihdyttää inhottamisen lisäksi, sillä se putoaa aina sille puolen kun vaihdan kylkeä. Painoni on kertynyt kyllä aika lailla tasaiseen. Mutta peffasta sen huomaa hyvin, koska nykyään joudun nykäisemään farkkushortsini jalkaan. Suurin syy liikunnan lisäämiseen on huono ryhti ja oikean puolen hartian ongelmat. Kun keho ei kanna, ryhti painuu kumaraan. Anatomian opetteleminen, liikunta ja hieronta auttaa luomaan mielikuvia, joten aina mallia ei tarvita piirtämiseen. Witchered Area puolelle olen nyt laittanut mielikuvituksen luomia hahmoja harjoitellessani ihmisen anatomiaa, ja viihdyttääkseni itseäni teen niistä siivekkäitä hahmoja. Lisää on tuloillaan hiljalleen, ja toivon mukaan kehityn niin anatomiassa, värien hallinnassa kuin myös vesivärien käytössä, joka on aiemmin ollut inhokkimateriaalini. En ole erityisemmin välittänyt materiaaleista, joissa käytetään vettä, mutta asenteen muutos on paikallaan, eikö vain? :-)
Palaillaan anatomian kiehtovaan maailmaan...!

Oman tyylin analysointi

Pudotus; Matkan jälkeinen masennus.

Kokkolassa viettämäni ajan jälkeen palasin takaisin Etelä-Suomeen, jossa itse asun, ja ilmapiirin muutos oli rajun puoleinen. Ystävällisyys ja kauniit sanat jäivät taakseni, ja ilo loppui kuin seinään päästyäni harmaiden ihmisten ja negatiivisuuden keskelle. Siinä lannistuu itsekin väkisin. Kokkolassakin on kuulemma kateutta ja kilpailuhenkisyyttä, mutta sitä en päässyt viikon vierailullani kokemaan. Sen sijaan pääsin nauttimaan Kokkolan rauhallisuudesta ja mukavista ihmisistä, vieraanvaraisuudesta ja raittiista ilmasta. Kokkolan ruuhkasta oli puhe, mutta "vilkkaana" päivänä saatoin nähdä vain kaksi autoa perätysten. Yhden pubin edustalla oli ikäisiäni poikia kourallinen, ja juopumuksesta huolimatta he olivat ujoja ja rauhallisia. Toisin kuin täällä etelämpänä, jossa juopumuksen tarkoituksena on saada rohkeutta herättää huomiota ja jopa paheksuntaa, ja tietenkin olla erityisen äänekkäitä. Samanlaista varautuneisuutta ei ollut ilmassa, kuten täällä Etelä-Suomessa, ja jokaista ihmistä tunnuttiin arvostavan. Täällä Pääkaupunkiseudulla sen sijaan saatat helposti tuntea olosi turhaksi ja mitättömäksi. Kokkolassa sai helposti positiivista palautetta, kun taas täällä etelämpänä ei meinaa saada edes negatiivista, mikä saa helposti epäilemään onko kaikki tekemiseni yhdentekevää. Hymyni hyytyi ja kaikki muuttui vastenmieliseksi. Muutama päivä menee sopeutumiseen, pudotus kun oli niin korkealta ja kovaa.

Mutta onneksi piristystä saan piirtelyllä ja musiikilla, sekä miehellä joka jakaa iloni. Nämä ovat päiviä jolloin toivoisi hyvien ystäviensä asuvan lähempänä. Pientä piristystä ja pari tanssiaskelta jaksoi taas ottaa Ludovico Einaudin säestyksellä - primavera

Värinä Harmaa.

Sateisen harmaa päivä ja ensimmäinen harmaa hius kummittelemassa mieltä. Tylsän harmaa pukeutuminen sekä kylmän harmaat silmät totisella omistajallaan. Harmaa liitetään monesti negatiivisiin asioihin, vaikka sillä on hyvin kauniita ilmenemismuotoja. Upeat helmenharmaat hiukset, säteilevän onnelliset harmaat silmät, tyylikäs harmaa puku tai leikittelyä harmaan eri sävyillä. Entä se kauniin mystinen usva, joka meidät silloin tällöin ympäröi? Salaperäinen harmauden verho. Harmaan uskottavuus graafisissa linjoissa, harmaan turva, johon suojautua, sekä harmaan neutraalisuus ja tyyneys. Entäpä harmaan arvokkuus! Harmaalla on monia upeita piirteitä, joita ei kannata väheksyä. Harmaa pitää minua hyvänä kun olo on kipeä, se antaa minulle omaa tilaa kun haluan irtautua sosiaalisuudesta ja se edustaa minulle kauneutta ja naisellisuutta asusteissani ja pitsisissä vaatteissa. Valkoinen olisi minulle liian neitseellistä ja musta liian dramaattista. Ja mieluiten minä valitsen hopeisia koruja kuin kultaisia. En osaa selittää miksi, mutta hopeisissa koruissa tunnen olevani enemmän maan tasalla ja yhtä muiden kanssa. Se edustaa minulle myös nuoruutta. Harmaan kauneus esiintyy myös kuussa ja useissa eläimissä. Harmaasta monelle tulee mieleen hiiri, mutta minulle se luo muistoja lapsuudesta ja niihin aikoihin kuuluvista eläimistä; hylkeestä, pöllöstä, lento-oravista ja omasta rakkaasta kissasta. Jos palataan miellekuvaan sateisen harmaasta päivästä, niin minun on sanottava että kaipaan niitä ajoittain. Sadepäivä puhdistaa, harmaus rauhoittaa, ja koko sadepäivän harmaus on lepoa mielelle ja silmille elämän ja värien kirjossa. Harmaa sadepäivä on kauneuden päivä, jolloin otan aikaa itselleni, hemmottelen itseäni ja nautin hetkestä kiirehtimättä mihinkään. Kun kirkkaat värit aktivoivat ihmisen, niin harmaan sävyt pysäyttävät. Romanttisuutta tai vanhan ajan tuntua luodaan harmaaseen päivään kynttilän valolla, pehmeällä liekillä. Ja tehostusta saadaan aromaterapialla. Harmauden laskeuduttua yllemme ja päivän vaihtuessa hiljalleen yöksi, uni tulee silmään ja on helppo valmistautua hiljalleen yöpuulle. Harmaus on hiljaisuutta. Kattolamput pitävät aktiivisina ja unohdan helposti ajan kulun, ja jos valosta siirryn suoraan pimeyteen nukahtaminen ei olekaan niin helppoa. Harmaa on kulkeutunut elämääni itsenäistymisen jälkeen. Sitä ennen pidin harmaan sävyjä ikävystyttävinä ja masentavina. Se oli tietämättömyyttä. Nykyään se on osa minua. Oloasuni on harmaa, jotta voin käpertyä kaikessa hiljaisuudessa lukemaan ja nauttimaan tyyneydestä. Helppona värinä ja neutraalina se sopii täydellisesti urheiluasuihini, koska ei vie millään tavoin omaa huomiota eikä myöskään kiinnitä muiden huomiota. Hikoillessani en mielelläni ole muiden katseltavana. Työskennellessäni se antaa minun rauhassa päästä flow-tilaan, ja kuvituksessa ja valokuvissa se luo arvokkuutta, vaikuttaa ammattitasoiselta hyvin herkästi ja on erittäin esteettistä. Harmaan turvista voi hyvin mielin siirtyä muihin väreihin. Muita värejä voi kokeilla varoen harmaan turvin, koska se neutralisoi ja lieventää toisen värin räiskyvyyttä. Harmaa on yksinkertaisesti kaunista!

Motivaatio.

Motivoivat ihmiset:

1) Liikuntaan motivoivat Jet Li ja Van Damme. Kun heitä katsoo, saan energiasysäyksen.
2) Neil Gaiman, Jeff Smith ja Marian Keyes innostavat ajattelemaan ja tuntemaan, sekä haaveilemaan jospa minäkin osaisin.
3) Kylie Minogue motivoi iloisuuteen, tanssillisuuteen ja energisyyteen. Pirtsakkuus ja hyvä mieli tarttuu. Hän myös motivoi korostamaan kauneutta. Kauneuteen yhdistän myös Winona Ryderin ja Michelle Pfeifferin.
4) Iloiseen luovuuteen kannustaa Moschino, sekä myös olemaan omanlaisensa.
5) Trenton kannustaa eteenpäin. Lohduttaa ja tuo hyvän mielen. Antaa energiaa. Suurinpiirtein samanlainen motivaation lähde kuin ystäväni.
6) Suku motivoi pyrkimään eteenpäin. Tai se on enemmänkin todistelua, että kyllä minäkin vielä joskus...
7) Minä itse. Kun minä vielä joskus päihitän ja yllätän itseni positiivisesti :-)

Silloin kun olen motivoitunut olen hyvillä mielin, keskittynyt täysin käsillä olevaan aiheeseen ja energinen, ja monesti saatan päästä flow-tilaan.

Silloin kun en ole motivoitunut, olen ikään kuin lysähtänyt kasaan, hidas ja saamaton, enkä yhtään tyytyväinen itseeni.

Ystäväni saattavat motivoida minua cheerleaderin tavoin ja uskomalla minuun enemmän kuin minä itse, ja he saavat minut vakuuttumaan osaamisestani ja kyvyistäni. Kun vielä kehitän omaa sisäistä kannustushuutoa, niin motivaatio voi kummuta omasta sisimmästäni aina kun kytken on-nappulan päälle. En uskoisi että omassa motivaation kehittämisessä olisi mitään negatiivista. Ja minusta motivoituneet ihmiset motivoivat helposti myös toisia. Paitsi että saattaa olla tapauksia, jotka lannistavat. Liika pirteä ihminen, jolla näyttäisi naama juuri repeävän.

Motivoitunein olen terveenä, hyvin levänneenä ja hyvin syöneenä. Eli normaali olotilassa. Nyt olen vilustunut sateesta ja kun jätin ikkunatkin koko yöksi auki. Siitä johtuva nuha on häirinnyt tätä päivääni ja siten häirinnyt motivoitumista. Olen ollut enemmän levoton ja ärtynyt, kun kovasti haluaisin tehdä kaikkea, mutta nyt tänään mikään ei oikein onnistu. Tällaiset huonotkin päivät on vain hyväksyttävä. Hyvien yöunien jälkeen jaksan varmasti taas paremmin.

Jos ajattelee ihmissuhteita, niin motivoidun parhaiten positiivisesta vastakaiusta, kun molemmat tykkää ja reagoi toisiinsa. Motivaatiota pitää yllä kanssa se että mikään ei ole itsestään selvää (koen itsestään selvänä pidon epäkunnioittavana ja itsekkäänä) ja kun molemmat aina silloin tällöin haluaa kehitellä jotain extraa, jotain kivaa arkeensa. Hiilloksestakin voi syntyä vielä mahtava roihu, kun siihen puhaltaa.

Motivoivin tilanne on ollut stressitilanne, kun on ollut pakko hoitaa kaikki nyt ja heti, ja patistaa muita. Mutta sekin voi helposti muuttua häsläykseksi. Mutta ainakin se motivoi, jollakin tapaa.

Tällä hetkellä minua motivoi halu päästä eteenpäin. En sitten millään tahdo jäädä junnaamaan paikoilleni. Haluan eteenpäin!! :-D

Oletko sinä koskaan miettinyt motivaatiotasi? Onko sinulla sitä, miten sitä voisit kehittää ja onko joku tai jotakin mikä motivoi? Haaveet, toiveet, tulevaisuuden suunnitelmat on oleellinen osa motivaatiota. Ja jos pitäisi miettiä kuinka motivaatiotaan voisi kehittää ja kasvattaa, niin huomioisin mahdolliset idolit, energiaa ja innostusta nostattavat ihmiset, ja juuri nuo kaikki mahdolliset unelmat tulevaisuuden suhteen. Kannattaa oikeasti leikitellä ajatuksilla, että mitä voisit olla tai mitä sinulla voisi olla tulevaisuudessa. Ehkei se yksi asia toteudu, mutta se toinen sitten. Itsetunnon kehittäminen, että voi oikeasti itse kannustaa itseään, olla tyytyväinen itseensä, tietää mitä voi ja kannattaa parantaa ja oikeasti näkee omat potentiaalinsa ja uskoo itseensä. Se ei ole kaikille niin yksinkertaista kuin miltä saattaa kuulostaa.

Motivaatiota elämään! :-)

Muoti: 1910 vuonna 2009

Anteeksi kovasti kammotus-luonnokseni tussilla, mutta halusin tuoda esiin miten 1910-luku näkyy syksyn ja talven muodissamme.
Tunikat oli suurta huutoa silloin, ja sitä ne ovat tänä päivänäkin. Tosin 1910-luvulla pidempiä yläosia yhdistettiin suoriin tai alaspäin kapeneviin hameisiin, kun taas tänä päivänä käytämme mieluiten legginsejä tai pillihousuja. 1910-luvun suoran hameen voisi korvata nykypäivänä parhaiten suorat kevyet housut.
Tunikat ja mekot, jotka kuuluvat tämän syksyn ja talven muotiin suosivat 1910-luvun lailla väljiä malleja, poimutuksia, rypytyksiä ja nyöriä tai leveää vyötä vyötärön kapeimmassa kohdassa tai lanteilla. Jos sinulla on väljä tunika tai mekko, kannattaa se vyöttää leveällä vyöllä ja sillä tavoin luoda pussitusta yläosaan. Kun yläosan hihat ovat vielä joko kyynärpäämittaisia tai pussitettu/poimutettu/rypytetty tai vaikkapa jatkuu resorilla kyynärpäistä alaspäin, niin se on sekä tämän vuoden muotia että toistaa 1910-luvun trendejä. Resorihelma on toinen kova sana. Ja kaikki ylimääräinen kangas kun kurotaan lanteiden alueelle niin ollaan sekä muotitietoisia, että toistetaan 1910-lukua. Peffaa ja lanteita saa siis korostaa!
Yläosassa on muodikasta ollut silloin 1910-luvulla ja myös nyt käyttää ns. lukunuttua, tai boheemimpi voi kietoa ympärilleen suuren kaulahuivin harteidensa peitoksi. Jos materiaali on pitsistä, niin sen parempi! Karvareunuksiset farkkuliivit ovat syksyn ja talven muotia, ja ne muistuttavat osittain turkiksia tai muuta extraa mitä naiset 1910-luvulla lisäsivät yläosaansa ja lähinnä harteita suojaamaan.
Jakut ovat samaa materiaalia ja sävyä kuin hame, johon ne yhdistät, ja jakuissa on kaksi muodikasta pituutta; lanteille ja reiden puoliväliin. Hameen pituus lyheni 1910-luvulla sen verran, että nilkat paljastuivat, ja meidän aikamme muodissa tämä näkyy enemmänkin housujen lahkeissa. Nilkat saavat näkyä ja jopa vähän pohjettakin, varsinkin urheilumallistossa.
1910-luvun talvikenkä on syksymme ja talvemme 2009 muotia. Matalakorkoinen korkokenkä, joka on jatkettu joko samalla tai eri materiaalilla nilkkapituiseksi tai puoleen väliin pohjetta. Tämän päivän muotiin kuuluu myös sukkaloisto, eli pohjepituiset sukat saavat koristaa muuten niin tylsiä korkkareita. Säärystimet ovat myös hyvin In juttu.
Menin luonnostelemaan tuonne kuvan oikeaan yläreunaan myös lierihatun, mikä oli 1910-luvulla muotia, mutta se ei erityisemmin näy tämän päivän trendeissä. Sen sijaan joku katukuvassa saattaa pitääkin yllä tuota trendiä varjostaa kasvojaan erilaisilla hatuilla, mutta ne tuppaavat olemaan kapealierisiä. Meille tuo suuri lieri on enemmänkin kesämuotia.

Syksyn tullen innostutaan aina smokey-eyes -meikkityylistä ja hyvin rajatuista huulista, sekä kalpeasta ihosta. Se kaikki kuului myös 1910-luvulle. Naiset pitivät tuolloin lisäksi kulmakarvansa luonnollisessa muodossaan, tummensivat hieman niiden väriä ja jatkoivat kulmakarvan linjaa hieman ja alaviistoon. Heidän ilmeensä oli monesti surumielinen alaspäin luotuine kulmakarvoineen ja silmämeikkeineen.
Hiukset oli kiharrettu 1910-luvulla joko kokonaan tai vain latvoista, ja syksy/talvi-trendeissämme on myös latvakiharat, mutta laskeutuvammassa ja luonnollisemmassa muodossa. Toisin sanoen laineet latvoissa ovat enemmän In kuin kunnon kiharat.

Ei muuta kuin penkomaan vaatekaappiaan ja "päivittämään" tyylisi syksyä ja talvea kohden. Ja Silent Film pyörimään sateisten iltojen iloksi.

Hauskaa syksyn alkua!

Sisarrakkautta...

http://www.youtube.com/watch?v=np71b4afCbU&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=gOKimhCTLpc

http://www.youtube.com/watch?v=Dwrv3rPjTck&feature=related

Vanhoja tekstejä. Ei kovin kummosia, mutta kuitenkin...

Jatkoin pitkästä aikaa tuon kuvan piirtämistä. Olen tuossa siis "rakentamassa" linnaa.

Tekstejä, joita kirjoitin kansalaisopiston kurssilla vuosien 2004 ja 2005 taitteessa:

1)

Kirkkaus häikäisee ja herättää

Nukuinko pitkäänkin?

Keski-ikäinen nainen vierelläni, hymy kasvoillaan.

"Sitä ollaan hereillä"

Katson ympärilleni nähden vain seiniä.

Ja yksi ovi, avonainen.

"Esittelykierros olisi kai paikallaan. Ehkä myöhemmin sittenkin"

Puupohjaisten kenkien kopina.

Olen yksin.

Kuuntelen hiljaisuutta pohtien.

Tarkkailen seinien pintoja, allani olevaa sänkyä.

Nousen hitaasti ylös.

Näkyvyys sumentuu, kaikki pyörii ympärilläni.

Kaikki se tyhjyys.

Terästäydyn.

Kylmä koskettaa jalkojani, olen pystyssä.

Kuljen kohti ovea, kurkistan, näen käytävän.

Ovia molemmin puolin.

Seinistä tukea pitäen löydän suureen saliin.

Pyöreitä pöytiä muovisten tuolien piirittäminä.

Yhden pöydän äärellä parrakas mies sylkee tuhkakuppiin.

Joku nojailee seinään ja nappaa ilmasta käsiinsä...

Mitä, pölyhiukkasiako?

Ikkunoissa kalterit.

Tv nurkassa, korkealla, näkee koko salin.

Käsi laskeutuu olkapäälleni.

Hätkähdän ja käännyn.

.

2)

ELÄMÄNI ONNELLISIMMAT HETKET

On niin kovin kylmää ja sateista ulkona, minkä takia päätin tulla jälleen kerran viihdyttämään itseäni kirjastoon. Voin lukea kirjoja, mitkä kertovat siitä miten itsemurhatilastot ovat kasvaneet teollistumisen myötä. Voin lukea lehdistä kertomuksia niistä maista missä edelleen soditaan tai nähdään nälkää. Voin katsoa netistä kuinka moni on taas jättänyt vastaamatta maileihini. Kirjastossa on kaikkea mikä liikuttaa mieltä. Ulkona ei ole muuta kuin hämärää harmautta. Täällä sisällä näen kaiken kurjuuden valoisemmissa merkeissä. Nautin siitä. Ihmiset kilpailevat masennuksillaan. Koettelevat olla pahimmasta päästä. Kuka kurja kulkee pohjamutia myöten, kuka kumma pääsee vauhdilla alamäkeä.

Minulla on asiat paremmin kuin muilla. Elämäni päättyy huomenna. Usko pois.

.

3)

ASEMA

Ajattelin että puisen laatikon päällä on mukavampi istua kuin kylmän vaunun lattian. Mutta sitäpä en tullut ajatelleeksi että tikut saattaisivat takertua housuihini. Nyt nipistelee takapuolesta, eikä varahousujakaan ole. Jos tänne vain kulkisi muitakin kuin tavarajunia... Oion raajojani ja nyin punttejani, ikään kuin ne siitä venyisivät. En pääse pistelystä. Vilkaisen ulos. Tämä on vanha asema keskellä ei-mitään. Hyppään kiviselle maalle. Harmaansävyjä silmän kantamattomiin. En näe niitä tuttuja kasvoja joita niin kovasti odotin. Otan muutaman askeleen poispäin junasta ja istahdan. Kivissä on vielä auringon lämpö.

Havahdun ajatuksistani kun juna lähtee liikkeelle. Aurinko on jo laskemassa. Kosketan kädelläni kylmettynyttä maata. En nouse. Annan junan mennä menojaan.

Ilman viileys saa minut kyyristelemään. Pyrin lämmittämään itseäni. Nyt kyllä kaipaisin siihen tuttuun syleilyyn mistä huokui lämpöä ja rakkautta. Lämpöä erityisesti. Huokailu ei auta. Vatsan murahtelu tekee lopun hiljaisuudelle. Se on vihainen, koska en ottanut eväitä mukaani. Mutta eihän minun ollut tänne tarkoitus jäädäkään.

Askeleita! En näe mitään tai ketään. Silmien siristely ei karkoita pimeyttä, mutta silti teen niin. Ne lähestyvät. Nousen, ja ne loppuvat. Jähmetyn. Jos olen aivan hiljaa paikoillani hän ei ehkä huomaa minua. Ehkä minä säikäytin hänet. Mutta onko se edes ihminen? Se kyllä kuulosti... Kyykistyn varovaisesti yhä tuijottaen suoraan sinne mistä äänet kuulin. Saatoinhan minä kuvitella askeleet. Tai sitten tuolla on joku joka tarkkailee. Yritän nähdä. Kuulla. Kunhan aurinko alkaa nousemaan...

.

4)

ITSETUNTO +-0

Ehkä minussa oli tirkistelijän vikaa, tai ehkä tämä kaikki johtui siitä etten luottanut ihmisiin.

... Tässä minä olen nyt, poikaystäväni ovella. Hän ei ole kotona. Varmistin sen seuraamalla häntä töihin. Haluan rauhassa tutustua hänen elämäänsä, yksityiselämäänsä. Ovi on lukossa, mutta tiedän missä hän säilyttää vara-avaintaan. Hän joutui turvautumaan siihen kerran kun unohti avaimensa sisälle, ja minä olin tässä hänen vierellä. Jokin minua nyt kuitenkin estää menemästä tuonne sisälle. Tiedän että ongelmani ulottuvat menneeseen. Voin selvittää kaiken jos vain puhuisin poikaystäväni kanssa. Selvittäisin epäluuloni ja kertoisin ongelmistani. Antaisinko uteliaisuuden viedä voiton? Kyllä. Menen sisälle.

.

5)

RAKKAUS

Kuin ruoste

hän jää

merkitsee minut

.

Lailla lumen

hän sulaa

muistoina pysyy

.

En tahdo

en kaipausta

en ikävää

.

Tahdon jäljet

ruosteen rakkauden

sulamattoman lupauksen

.

6)

UHKA

Olen käpertyneenä olohuoneen lattialla. Kuuntelen oman sydämeni kiihtyvää rytmiä. Olen ollut tässä jo jonkin aikaa, passiivisena, pimeydessä. Nyyhkytän hiljaa etteivät naapurit kuule. Tahdon kärsiä kaikessa hiljaisuudessa.

"Mutta et sinä ole yksin", joku tai jokin sanoo. Musta käsivarsi kiertyy ympärilleni ja tunnen lämpimän hengityksen niskassani. Sydän takoo entistä kovemmin rinnassani. Kyyneltulvat laskeutuvat poskiani pitkin matolle. En kykene liikkumaan. Puristan silmäni tiukasti kiinni ja toivon katoavani, haihtuvani olemattomiin.

Sen ote hellittää. Tiedän että Se tarkkailee minua. Seisoo nyt edessäni kiinteänä varjona ja tapittaa minua verestävillä silmillään.Se odottaa saavansa katsekontaktin, jolloin varmasti joutuisin Sen valtaan. En voi antaa sen tapahtua. Pidän silmäni kiinni.

Säpsähdän oven paukahdukseen. Valot syttyvät ja kuulen huolestunutta puheensorinaa. Pian ympärilläni on tutut, turvalliset kädet. Hän on tullut takaisin. Painaudun onnensekaisin tuntein hänen rakastavaan syleilyynsä ja tiedän että kaikki kääntyy vielä parhain päin. Tuo kamala pelko ei uskalla astua valoon, eikä uhka voisi mitenkään kestää rakkauden poltetta. Minulla on suojelijani; rakas, joka tulee aina takaisin. Aina.

.

7)

SISÄISEN JA ULKOISEN MAAILMAN KÖYDENVETOA

Et enää pidä minua kädestä, et hellyyttä osoita.

Sanot ajattelevasi parastani. Olethan järkeni.

En ymmärrä, en tahdo esittää.

Tahdon vain olla ja näyttää tunteeni,

en pidätellä.

Katsot suoraan minuun.

Hymyilet.

Käteni nousee,

koskettaa kasvojasi. Tunnustelee piirteitäsi.

Hymyilen.

Ihmiset ympärillämme pysähtyvät. Katsovat.

Yhden sormi osoittaa, toinen nauraa.

Monet ovat hämillään.

Nyt ymmärrän. Suren.

Ei sinua ole, ei ruumiillistumana.

En välitä, vaan tahdon kiinni pitää.

Annat minulle elämän, kyvyn hengittää.

Lähdet pois.

Sanot jälleen ajattelevasi parastani.

Viimein minä näen. Todellisuus avautuu eteeni.

Masennun. Vuode imaisee minut sisäänsä.

Voimia ei ole.

Ei kipua, ei tuskaa. Vain kyyneleet.

Loputon epätoivo.

Vaivun uneen.

.

8)

Tupakan savu ympäröi ihmiset ja kynttilät loivat tunnelmaa. Kuin sienet he imivät itseensä kaiken alkoholin mitä tarjolla oli. Kaikki olivat puheliaita. Äänitulvat vyöryivät korvista sisään. Vaatimattomuus kuitenkin loisti puheissa. Kukaan ei arvostanut itseään niin paljon kuin aihetta olisi ollut. Mukava ilta, mukava yö mukavassa seurassa. Jatkothan siitä vain seurasi.

Ruoka- ja liikunta"päiväkirja": tänä päivänä.

Tämän päivän ilme: tukka sekaisin ja otsikseen olen koukussa. Oma vaaleus alkaa pikkuhiljaa puskemaan esiin ja aika reippaasti on päässyt kaikki punainen kulumaan pois. Enää en värjää ja aion hiuksiani kasvattaa. Tämän hetken lupaus :-)

Ja mitä tulee painoon. Olen saanut sen pysymään samassa, mutta olen liikunnalla kiinteytynyt ja tullut kaiken kaikkiaan parempaan kuntoon. Liikunta on hyvää mielen ja ruumiin kannalta, ja sitä kannattaa harrastaa ihan päivittäin, vaikka sitten hyötyliikuntana. Opin tänä aikana että suomalaisten selkävaivojen takana on suurimmaksi osaksi istumatyö. Päivän aikana pitäisi enimmäkseen seistä ja liikkua, ja makaaminenkin on parempi juttu kuin istuminen. Maatessa voi kikkailla tyynyjen kanssa tai jos on kumppani, niin hyödyntää sen kroppaa. :-) Sellainen mikä on ollut tuttu juttu monille raskaana oleville, on tyyny reisien ja polvien välissä kun makaat kyljelläsi. Rentouttaa selän näin littana vatsaisellakin. Se liittyy selkeästi tuohon vyötärön ja lantion väliseen valtavaan kaareen. Tyyny haarojen välissä tasapainottaa vartalon linjaa. Tai jos oman kullan kanssa nukkuu sylikkäin, niin sen tyynyn voi korvata esim. reisi. Minä kun tykkään nukkua paljon vatsallani, niin opin että selkää rentouttava asento on kun laittaa tyynyn lanteiden alle. Muuten notko voi jäädä liian suureksi, eikä selkä pääse rentoutumaan.

Meille niin sanotuille kissaihmisille olisi hyvä kuulua tantra-tuoli kalustoon, vaikkei siinä tantraa harrastaisikaan. Tantra-tuoli on muotoiltu niin että voit olla siinä mitä erilaisemmissa asennoissa. Youtubesta löytyy mainos jos kiinnostaa. Ja varmaan sille on ihan omat nettisivutkin. Kissaihmisillä tarkoitan tässä nyt lähinnä niitä, jotka vaihtelevat asentojaan, ojentelevat itseään, nostelevat jalkojaan mieluummin kuin pitävät alhaalla jne.

Parinkymmenen kilsan lenkeistä huolimatta ynnä muusta liikunnasta en ole ollut seuraavina päivinä "kipeä". Hyvä palautumiskeino on lämmin suihku, jota seuraa kunnon rasvaaminen hyvällä kosteusvoiteella. Sitä hieroessa ihoon keho palautuu hyvin ja nauttii yöunista. Nestetasapainosta on myös pidettävä huoli. Ja sen vielä selkään liittyen opin, että selkäkipua voi laukaista myös nestevaje.

Venyttelyyn ja varsinkin hartialinjan huoltoon minun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Seuraavana etappina tämä siis.

Ruokapäiväkirjan pito tuntuu hölmöltä, kun minulla on suunnilleen päivittäin ruokaympyrä käyty tarkalleen läpi, eli toisin sanoen olen kaikkiruokainen, enkä syrji mitään. Herkuttelu on elämäntapani ja suklaata olen kai syönyt kaikista eniten näinä päivinä. Sellainen mikä kaipaa enemmän huomiota on juominen. Se tuppaa jäämään, ja varsinkin näin kesähelteellä se olisi tärkeää muistaa. Olen koittanut pitää jääkaapissa parin litran mehukannua täynnä vettä, jota sitten päivän mittaan tyhjentelisin. Toisina päivinä homma toimii, toisina päivinä ei. Kahvia olen kova juomaan, ja sillä on kuivattava vaikutus. Olen kuullut väitettävän että yhtä kahvikupillista tai lasillista punkkua vastaan on otettava aina lasillinen vettä.

Nyt ei tule muuta mieleen, niin eiköhän tämä ollut tässä. En kyllä ymmärrä miten toiset saa pidettyä ruokapäiväkirjaa ihan päivittäin, sillä a) minä koen sen erittäin tylsäksi (vaikka silti mielenkiintoiseksi) ja b) se vaatii oman aikansa. Eihän siihen paljon mene aikaa, mutta sekin vähä tuntui minusta liialta. Ja kärsivällisyyttä se vaatii myös, ja siinä minä taas tarvitsen rutkasti harjoitusta. Ehkä asennoituminen muuttuu kun elämäntilanne ja terveys oikeasti vaatii moista seuraamista.

Vaatteet vartalotyypin mukaan: Pyöreä.

Pyöreällä ihmisellä paino kerääntyy vatsan seudulle ja myös hartiat ovat pyöreät. Selkä on kaareva ja peffa litteähkö. Pyöreävartaloinen omaa useasti upeat sääret, joista saa olla ylpeä!
Yläosissa kannattaa käyttää yksinkertaisia linjoja ja suosia villatakkityyliä, saalikauluksia ja v-pääntietä. A-linja mekoissa ja takeissa on erittäin kaunis ja suotava pyöreillä! Vaatteiden tulisi laskeutua kauniisti hartioilta. Alaosassa kannattaa suosia nauhakiristystä vyötäröllä. Kaikki kaitalehameet, kietaisuhameet ja liehuvahelmaiset ovat kauniita pyöreällä henkilöllä. Pyöreän kannattaa valita itselleen vaatteita, jotka ovat pehmeitä, hyvin laskeutuvia ja ilmavia.

Ja tässä muotia syksylle ja talvelle 2009-2010 Lacostelta:
http://www.youtube.com/watch?v=5e_zm90CGwc&feature=related

Herkullinen sosekeitto

Keitetään pilkotut porkkanat ja perunat kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä. Veden tulee peittää porkkanat ja perunat. (Käytin 2 perunaa ja 2 porkkanaa). Joukkoon lisätään valkosipulinkynsi ohuelti viipaloituna. Kun peruna ja porkkana palat ovat pehmenneet, erotetaan liemi eri astiaan siivilällä. Perunat, porkkanat ja valkosipuli soseutetaan. Joukkoon lisätään loraus ruokakermaa, toinen loraus appelsiinimehua ja kolmas loraus öljyä. Joukkoon lisätään myös ruokalusikallinen hunajaa sekä mausteita. Käytin mausteina korianteria, basilikaa, chiliä, mustapippuria, muskottipähkinää ja suolaa. Kutakin 0,5 teelusikallista. Sekoitetaan ja joukkoon lisätään takaisin liemi. Kiehautetaan ja ruoka on valmis.
Tämä oli tällainen tämän päivän kokeilu, ja sosekeitosta tuli julmetun hyvää. Tätä aion kokkailla ehdottomasti myös muille. Anissämpylöiden kera tarjoiltuna.

Päivän yrtti: Anis

Maustoin tänään sämpylät ja salaatin aniksella. Monesti minulla on tapana myös maustaa kaakaojuoma aniksella.
Sämpylät:
5 dl vettä
1 pussi kuivahiivaa
ruokalusikallinen aniksen siemeniä
ruokalusikallinen hunajaa
0,5 ruokalusikallista suolaa
0,5 dl öljyä
12 dl kokojyväpitoista sämpyläjauhoseosta
Sämpylät paistetaan 220 asteessa vartin verran.
Salaatti:
kurkkua, luumutomaattia ja salaatinlehtiä. Pilkottuina laitetaan rasiaan aniksen siemenien kera. Kansi kiinni, ravistellaan ja jätetään odottamaan ruokaa.

Anis sopii kokonaisena ja jauhettuna sämpylöihin, leipiin, kakkuihin, juusto- ja kasvisruokiin, sekä salaatteihin. Pohjoismaissa anista käytetään paljon makeisiin, mutta välimeren maissa aniksella maustetaan enimmäkseen alkoholijuomia. Kaakaon maustamisen lisäksi aniksesta voidaan hauduttaa teetä. Yskänlääkkeisiin anisöljyä lisätään maun parantamiseksi.
Aniksessa on voimakas ja makeahko maku, ja tuoksu sen mukainen. Siitä on mahdollista tehdä myös tuoksupusseja. Pakanallisissa uskonnoissa ja kotirohdoksissa uskotaan aniksen karkottavan pahoja henkiä, ja anistuoksupussin tyynyn alla pitäisi pitää painajaiset loitolla. Anista on käytetty mausteena ja rohdoksena 4000 vuotta. Se edistää ruoansulatusta, miksi roomalaiset tarjosivatkin aterian päätteeksi aniksella maustettuja kakkuja. Anis myös hillitsee yskää ja irrottaa limaa. Tuttu rohdos monille laulajille. Aniksen maagisia ominaisuuksia ovat suojelu, puhdistus ja nuorennus. Ja sitä on käytetty rituaaleissa henkien kutsumiseen. Kauneustuotteena anista on käytetty puhdistavissa kylvyissä.

Seksikästä ja hauskaa ystävien kesken tai oman kullan seurassa.

-Varjotanssi. Kun tanssit/tanssitte himmeässä valaistuksessa ja varjot lankeavat seinälle. Se tuntuu tanssijasta hyvältä ja se näyttää hyvältä. Tuplaten hyvännäköistä ja seksikästä, koska varjo lisää aistillisuutta ja hauskuutta. Kokeile sulavia liikkeitä ja anna lantion liikkua, ja kokeile taakse taivutusta, toisen kutsumista pehmein käsin tai suudelman "antamista" varjolle. Toinen ei tiedä kuinka lähellä oikeasti olet. Kun käytät laavalamppuja ja tuoksukynttilöitä, on tunnelmalla lisäsärmää.

-Samaelin kappaleet, joissa on kaunis säestys, ja matala ääni ilman turhaa örinää. Esimerkiksi Angel`s Decay.

-Punaviini juustoviipaleineen. Klisee mitä monet pariskunnat harrastavat kun koittavat olla "romanttisia". Mutta oikeassa rennossa seurassa hyvinkin nautinnollista.

-Vesi. Ja kaikki mikä valuu ihoa pitkin. (Tänään koin Twilight elämyksen: "Katso kuinka kimmellän auringossa!!")

-Huulet. Sivele pillillä tai tikkarilla. Leikittele. Tuntuu hyvältä ja näyttää flirtiltä. Suukot. Huulten kuuluu kosketella ja seikkailla. Kokeilla uutta ja pitää vanhoja taitoja yllä.

-Yllätykselliset kirjaimet tai kuviot yllätyksellisissä paikoissa. "Mitä tämä on? Takareidessäsi on siniset kirjaimet r ja u?" Tämä on mahdollista kesäisin kun on lämmintä ja kosteaa, ja lähes kaikki kertakäyttötavaroita, joista lähtee väriä. Tai niin kuin minulle yön aikana käy; kämmeneeni isketty leima ei lähde suihkussa, mutta yön aikana se todennäköisesti tarttuu johonkin muualle, esim. poskeen tai jos nukun kippurassa niin jalkaan.

-Omaa kauneutta korostavat alusvaatteet, joissa viihtyy. Lisää sisäistä varmuutta, antaa kauniin ja seksikkään olon, mikä heijastuu ulospäin, ja tilanteen vaatiessa niissä kelpaa keimailla. Ja kun on oman kullan kanssa lempipuuhissaan, yksinkertainen suukko alushousujen läpi antaa kipinän. ;-)

Juhannusyön taikoja

-Elämänkumppanin sanotaan tulevan vastaan kun kolmasti kiertää kolmikulmaisen pellon alastomana. Siltä varalta että todellinen kumppanisi juosta lyllertää luoksesi olethan käynyt elvytyskurssin?!

-Juhannustaiat neuvotaan tekemään alasti, koska se nostattaa kiimaa, ja kun juhannusviinakset on sumentaneet silmät ja järjen, on aamun tullen kihlasormus taattu. Juhannussulho tai -morsian on löydetty avoimella vietillä. Ainoa ongelma: uudella "puolisolla" todennäköisesti on jo yksi kumppani ennestään.

-Kukattoman saniaisen uskotaan kukkivan juhannusyönä ja sen poimijalle lupaillaan taikavoimia. Mutta kukaan ei ole kertonut että taikavoimat horjuttavat hormonitoimintaa, minkä myötä ihosi alkaa elää omaa elämäänsä. Luvassa on täydellinen noita-look.

-Kun juhannusaattoyöksi panee sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen. Todennäköisesti hän muistaa myös nalkuttaa siitä, ettet taaskaan saanut tehtyä mitään kunnolla ja loppuun saakka.

-Tulevasta sulhosta voi uneksia kun pitää vasemman jalan sukkaa väärin päin jalassa. Ja aamulla soi hälytyskellot päässä, kun herääkin ihan jonkun toisen vierestä. Sen, joka alunperinkin sai sinut vetämään vaatteet niskaan nurinpäin.

-Miksi ihmiset "tanssivat" kokon ympärillä? Se kenen suuntaan kokon kärki osoittaa, pääsee pian naimisiin.

-Kun juhannusyönä asettaa peilit vastakkain ja toiseen peiliin katsoo, näkee toisesta peilistä tulevan sulhasensa/morsiamensa. Itseään et koskaan pääse pakoon, vaikka kehen turvautuisit.

-Koska seitsemän kukan keräys seitsemältä eri niityltä tyynyn alle, jotka on kiedottu yhdeksällä eri heinällä ja kimpun kanssa hypitty seitsemän aidan yli, ei toiminut yhdelläkään niin kuin oli luvattu, eikä niittyjäkään aitoineen enää teollisuuden myötä paljoa ole, niinpä keksittiin uusia versioita tavasta nähdä tuleva kumppani unessaan. Viimeisin on pelkät seitsemän kasvia tyynyn alla. Ja jos aamulla väität ettet nähnyt kumppaniasi unessasi, voidaan sinun todeta vain unohtaneen hänen näkemisensä heräämisesi myötä.

-Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia, niin yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan. Ja hän näyttää syötävän hyvältä virkapuvussaan ;-P

Iloista ja taianomaista juhannusta kaikille ja muistakaa

grillailla herkkuja:

http://www.youtube.com/watch?v=-wFvYcUV2VQ

http://www.youtube.com/watch?v=edLEI1op4Rg&feature=related

ja

saunoa syntinne pois:

http://www.youtube.com/watch?v=si8IqpZc8Fo

Vaatteet vartalotyypin mukaan: pyöreä tiimalasi.

Pyöreällä tiimalasilla on hyvin erottuva vyötärö ja suuren poven vuoksi hän käyttää suurempaa ylä kuin ala-osaa. Takamus ja lanteet ovat pyöreät.
Tämän tiimalasi-vartaloisen tulisi käyttää pehmeitä, kevyitä tai keskiraskaita kankaita, jotka laskeutuvat kauniisti ja sulavasti, ja muotoilevat vartaloa kevyesti. Vinoon leikatut kankaat antavat liikkeille ja muodoille tilaa, ja ovat siksi erittäin suotavia. Rintaliiveissä ja uima-asujen yläosassa kannattaa käyttää kaaritukia. Puseroissa ja mekoissa parhaimmilta näyttävät muotoillut, sivusta kiinnitettävät ja kietaisumalliset. Ja kotelomekko on kaunis vinoonleikattuna. Jakuissa ja takeissa pyöreälle tiimalasille sopivat muotoillut, saalikaulukselliset, villatakkimaiset, piilonapitetut ja yksirivinapitetut. Hameissa kauneimmat pyöreälle tiimalasille ovat liehuvat ja kellohelmaiset, vinoonleikatut ja hameet säädettävällä vyötäröllä. Housuissa kannattaa välttää laskoksia ja vetoketjun olisi hyvä olla sivulla. Vaatteiden kuvioissa parhaimmat ovat kaikki kaarevat muodot.

Tiimalasimallistoa Balenciagan tyyliin. Malliston kangasmateriaalivalinta olisi omiaan pyöreälle tiimalasille.
http://www.youtube.com/watch?v=d6POvdZk0do

Whohub-haastattelut.

Täältä löytyy mielenkiintoisia tyyppejä ja eri ammattien osaajia:

http://www.whohub.com/en/

Muutaman päivän oltuani vastahankaan, minäkin lopulta täytin haastattelun ja täällä se on nähtävissä:

http://www.whohub.com/witchered

Olin vähän epävarma amatöörimäisyyteni takia, ja kun en tiedä mihin ammattikuntaan itseni oikeastaan lokeroisin. Mutta vastailu oli hauskaa, ja sitä joutui välillä ihan miettimään.

Vaatteet vartalotyypin mukaan: hoikka tiimalasi.

Olet hoikka tiimalasi, jos sinulla on selvästi erottuva povi ja vyötärö, sekä pyöreä takamus. Ylä- ja alaosassa käytät samaa kokoa.
Vaatteilla hoikan tiimalasin kannattaa seurailla omia luonnollisia muotojaan ja jopa korostaa vyötäröään, poveaan ja lantiotaan.
Hoikalle tiimalasille sopivat kaikenlaiset ja muotoiset alusvaatteet ja uima-asut sopusuhtaisen vartalonsa ansiosta. Tasapainoisten ylä- ja alaosan ansiosta myös vaatteiden kuviot voivat olla millaisia tahansa.
Puseroissa parhaimpia malleja ovat muotoillut, vartalo nuolevat ja kietaisumalliset. Ristiin menevä pääntie on kaunis tällä tyypillä. Jakuissa parhaimpia ovat tyköistuvat ja kaikki joissa vyötärö on korostunut. Takeissa on myös suotavaa käyttää malleja, joissa vyötärö on korostunut muotoilulla tai vyöllä. Housuista sopii hoikalle tiimalasille kaikki mallit, ja hameissa suorat hameet, kaitalehameet, vinoonleikatut, pehmeästi laskostetut ja kellohameet. Parhaimmissa alaosissa on vyötärönauhat ja muotolaskokset lantion molemmin puolin. Mekoissa hyviä vaihtoehtoja ovat kaikki muotoillut tai vyölliset, ja nappivalinta on se kietaisumalli.

Tässä Dolce & Gabbanan muotitarjontaa hoikille tiimalaseille:
http://www.youtube.com/watch?v=HVNl_fNsNaU